Kun tekee paljon kouluvierailuja, saa vastata mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Tokihan koululaisia kirjailijantyö kiinnostaa, mutta kiinnostaapa moni muukin - hieman yllättävä - asia. Juuri nämä kysymykset ovat jääneet kuitenkin parhaiten mieleeni.
Tässä kysymysten parhaita paloja:
Mikä on lempivuodenaikasi?
Aiotko kirjoittaa keittokirjan?
Onko sun hiukset värjätyt?
Mitä toivot?
Mistä ostit nuo kengät?
Oletko koskaan ollut humalassa?
Onko sinulla koiraa?
Milloin aiot hankkia lapsia miehesi kanssa? (!!!)
Oletko koskaan pelännyt kauhuelokuvaa katsoessasi niin paljon, että hiuksesi ovat nousseet pystyyn?
Mistä tuollaista luomiväriä saa?
Saatko hyvää palkkaa?
Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla.
Teetkö itsellesi ruokaa joka päivä?
Onko sulla autoa? Jos, millainen?
Oletko hyvä piirtämään?
Mitkä ovat lempikarkkejasi?
Kuinka monta tuntia nukut öisin?
Listaa saa jatkaa! 
11 comments
Comments feed for this article
toukokuu 12, 2008 at 12:55 pm
Anssi
Erikoisia kysymyksiä ovat tosiaan…
Mistähän nämä kysymykset oikein on tullut? Ei muistaakseni ainakaan niillä kirjailijavierailuilla, joilla olen ollut, ole tuollaisia kyselty (ei ehkä aikuiset, mutta kerran tuli Timo Parvela vierailulle silloin kun olin vielä ala-asteella, eikä tuollaisia kysymyksiä silloinkaan kukaan kysynyt. Vai kysyikö kukaan paljon mitään? Eipä tainnut).
toukokuu 12, 2008 at 11:21 pm
Anne
Multa on kysytty, minkä värisiä alushousuja kirjailija käyttää (lukiolaispoika, joka varmaankin keräsi luokkalaisiltaan pisteitä
Ei liity kouluun, mutta toimittaja on taas haastattelutilanteessa kysynyt, aionko kirjoittaa joskus pornoa. Right!
toukokuu 13, 2008 at 7:11 am
Anneli
Selvästikin Terhin kuulijakunta on kysynyt kysymyksiä, jotka heitä oikeasti kiinnostavat eikä niitä, joita opettaja odottaa heidän kysyvän.
Jäi kiinnostamaan, mitkä ne kolme adjektiivia olivat? (Ei ollenkaan huono kysymys, täytyy näin toimittajana painaa mieleensä tulevaa käyttöä varten.)
toukokuu 13, 2008 at 3:57 pm
Terhi
Anne: Itse asiassa tekisi mieli kuulla, mitä vastasit jälkimmäiseen. Voit toki avautua ekastakin, jos siltä tuntuu.
Anneli: Vastasin kiemurreltuani hetken aikaa (vaikea kysymys!): Kirjailijana olen ahkera (mielestäni!), pohjattoman utelias ja innostunut. Tylsää…
toukokuu 13, 2008 at 5:58 pm
kirsti
Multa on kysytty mm. Oletko rikas? Oletko saanut kutsun Linnan juhliin? Miksi räpyttelet silmiäsi? Puhuvatko kaikki kirjailijat käsillään? Mitä söit aamupalaksi? Kuka on kuuluisin henkilö, jonka olet tavannut?
toukokuu 13, 2008 at 6:13 pm
Terhi
Ihania, Kirsti!
“Miksi räpyttelet silmiäsi” ällistyttää.
Miksi muuten AINA pojat kysyvät rahasta ja palkoista? Haluaisin vielä joskus nähdä tytön, joka esittää määrätietoisesti saman kysymyksen. Kukaan poika ei sen sijaan ole kysynyt ulkonäköön liittyviä kysymyksiä.
toukokuu 13, 2008 at 6:50 pm
Tuija L
Paljonko painat? Mitkä ovat koiriesi nimet? Akvaarion asukkaiden nimet? Lasten nimet? Missä joukkueessa poikasi pelaa?
Rahasta tosiaan kysyvät yleensä pojat, mutta on joku tyttökin joskus tahtonut tietää, paljonko saan palkkaa.
Paras on kuitenkin viime vuosituhannella pienellä kyläkoululla lähellä Helsinkiä tapaamani poika, tokaluokkalainen, joka kysyi hyvin arvokkaan totisena:
Oletko koskaan pohtinut, onko ampiaisella hampaat?
toukokuu 13, 2008 at 7:52 pm
Sari P.
Klassikkokyssäreitä tämäkin:
- Saako jo lähteä?
toukokuu 13, 2008 at 8:30 pm
anuh
Mä olen kai kaamean tylsä tai pelottava tai molempia, kun multa kysellään niin vähän
Tai no jonkun verran, mutta usein ne on niitä Mistä saat ideoita? ym. kirjoittamiseen liittyviä (ihan hyviä kysymyksiä tietysti sinänsä, ei huonoja olekaan).
Mutta kieltämättä on mullakin yksi kysymys, joka jäi mieleen ylitse muiden:
Koska sä olet viimeksi saanut?
toukokuu 13, 2008 at 9:14 pm
Leena
Mistä ruoista sun kissasi pitävät?
Lukevatko lapsesi kirjojasi? Mitä he sanovat niistä?
Miten kirjailija voi pysyä noin kauan naimisissa saman ihmisen kanssa (tämä oli aikuinen).
toukokuu 13, 2008 at 10:05 pm
Annika
Minulta kerran, sellaisissa lapuissa joita koululuokka lähetti, yksi poika (8 v.) kysyi: Tuntuiko sinusta kirjoittaessa, että eihän tästä mitään tule?
Ja vähän sivusta: yhdeltä taikuritutultani oli päiväkodissa esiintyessä, oikein jännityksellä ladatussa kohdassa äkkiä yksi lapsista kysynyt kirkkaalla äänellä: Ootsä koskaan nähny hirvee?