You are currently browsing Terhi’s articles.
Posti toi ihanan kirjalämpimäisen. Se on esineenäkin kaunis ja kutsuva; odottaa vain nojatuolia ja teepannua!
Kiitos Ismo Loivamaalle, kustannustoimittaja Katja Jalkaselle ja Avaimelle kevään hauskimmasta kirjoitustehtävästä. Oli hykerryttävää puhaltaa pölyjä lukemiseen liittyvistä muistoista.
Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa tunnetut lasten- ja nuorten kirjailijat kertovat siitä maagisesta hetkestä, kun he oppivat lukemaan – ja ennen kaikkea siitä, mitä sen jälkeen tapahtui.
Kirjailijat muistelevat lapsuutensa tärkeitä kirjoja – ikivihreitä klassikoita ja sarjakirjoja. Pääsemme lukijoina lähelle kirjailijoiden lapsuuden maailmaa: rakkaimpia lukuelämyksiä ja salaisia lukunurkkauksia. Entä millaisia muistoja liittyy kirjastoon ja kirjakauppaan?
Miten minusta tuli lukija -kirjan kertojat ovat syntyneet 1930–1980-luvuilla. Antologian henkilökohtaiset ja nostalgiset tarinat houkuttelevat muistelemaan, vertailemaan kokemuksia ja – nauttimaan taas lastenkirjoista.
Kirjailijat ovat: Maijaliisa Dieckmann, Paula Havaste, Hannu Hirvonen, Tuula Kallioniemi, Kirsti Kuronen, Tuija Lehtinen, Raili Mikkanen, Heikki Niska, Sinikka Nopola, Timo Parvela, Pia Perkiö, Terhi Rannela, Marja-Leena Tiainen, Kari Vaijärvi ja Maria Vuorio.
***
Jatketaan keskustelua täällä.
Milloin Sinä opit lukemaan?
Millaisia kirjastomuistoja Sinulla on? Tai kirjakauppamuistoja?
Mitkä ovat lapsuutesi ja teini-ikäsi merkittäviä kirjoja?
Pelkäsikö joku muukin Noidan käsikirjaa kuin minä? (tai siis: pelkääkö)
Entäpä rankka huume- ja rock-kuvaus Nancy?
Yläasteella Deborah Spungenin Nancy oli minulle kuin potku palleaan. Jotkut asiat eivät muutu: viimeksi eilen keskustelin vantaalaisten kasiluokkalaisten kanssa Nancyn vaikutuksesta.
Grafomania muistaa aina onnitella palkittuja kirjailijoita, mutta kirja ei kuitenkaan koskaan synny yksin.
Tärkeät taustajoukot jäävät liian usein vähälle huomiolle.
Siksi olikin ilahduttavaa lukea uutinen:
Ansioituneen kustannustoimittajan Alvar Renqvist -palkinnon on saanut kustannuspäällikkö Katriina Kauppila.
Kauppila aloitti työnsä kustannustoimittajana Otavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden osastolla vuonna 1993. Palkitsemisperusteluissa Kauppilaa kiitetään huippuammattilaiseksi, jonka osaaminen on syvällistä, monipuolista ja jatkuvasti kehittyvää. Hän on kotonaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kaikilla eri osa-alueilla, ja hänen työssään on nuoren lukijan näkökulma aina aidosti mukana.
Tekijät kiittävät hänen tapaansa antaa rehellistä palautetta, tukea, avata solmuja ja rohkaista eteenpäin vaikeinakin hetkinä. Hän on myös pidetty työtoveri, jonka mielipiteitä kuunnellaan ja osaamista arvostetaan laajalti.
Suomen Kirjasäätiö perusti vuonna 1998 Alvar Renqvist -palkinnon tunnustukseksi ansioituneelle kustannustoimittajalle. Palkinto jaettiin nyt 16. kerran, ja sen arvo on 3000 euroa.
Tänä vuonna palkintolautakunnan jäseninä toimivat kustannusjohtaja Minna Castrén, kustantaja Niko Aula ja kustantaja Aleksi Siltala.
***
Minulla on ollut ilo saada tehdä kaikki Otavalta ilmestyneet nuortenkirjani Katin kanssa. Voisin listata roppakaupalla hyviä kustannustoimittajan ominaisuuksia. Yksi tärkeimmistä on kannustava. Kustannustoimittaja uskoo, kun kroonisesti epävarmalta kirjailijalta loppuu usko.
En koskaan unohda sitä, mitä Kati sanoi minulle Amsterdam, Anne F. ja minä -kirjaa toimitettaessa:
- Suomalaiset tytöt menettäisivät paljon, jos sinä et kirjoittaisi heille.
Tätä lausetta kannan mukanani.
Aurinkoiset onnittelut, Kati!
Terhi
Minulle ei ole koskaan aikaisemmin käynyt näin.
Luin Eeva Kilven Kuolinsiivouksen - ja valtava pato aukesi!
Vajaassa viikossa kirjoitin 84 000 merkkiä.
Se tarkoittaa lähes 42 liuskaa, kahdeksaa laajaa lehtijuttua, kolmasosaa tavanomaisesta romaanistani.
Istuin keittiön pöydän ääressä kirjoittamassa täysin hypnoottisesti, ei tullut mieleenkään keskeyttää. Harvoin soittelen tällaisia puheluita:
- Pulu, nyt on sellainen tilanne, ettei minusta ole ruokakauppaan moneen päivään…
Se oli ihanaa. Kirjoittamista intensiivisimmillään, maagisimmillaan, kauneimmillaan.
Nyt viimeistelen syksyllä ilmestyvää romaania, mutta kesäkuussa palaan kirjoittamiini liuskiin. Odotan jo…
Onko Sinulla samankaltaisia kokemuksia?
Lämpimät kiitokseni Eeva Kilvelle valtavan inspiroivasta teoksesta!
Terhi
Tämä sivusto on ollut pitkään tekeillä ja onkin ihanaa kertoa, että se on nyt julkaistu:
Ota hyvä asento ja kupillinen kahvia tai teetä. Lämpimästi tervetuloa Kolonkolonkoloon!
Joukko suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita esittäytyi pari vuotta sitten Edinburghin kirjallisuusfestivaaleilla, ja sivusto on osa tätä samaa hanketta.
Miltä näyttää Vilja-Tuulia Huotarisen muistikirja? Mitä Sari Peltoniemi kirjoittaa kirjeessään lukijalle? Kenen kuva-albumi tulvii otoksia Berliinistä? Millainen on Tomi Kontion lukujärjestys? Mitä Esko-Pekka Tiitinen säilyttää hillokellarissaan? Mitä kirjailijat kertovat haastatteluvideoissaan?
Että mitä?
Kolonkolonkolo on lasten- ja nuortenkirjallisuuden nettisivusto, jonka tarkoituksena on tutustuttaa niin kotimaiset kuin ulkomaiset lukijat ansioituneiden suomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden tuotantoon ja yksilöllisiin työskentelytapoihin.
Sivusto on Hämeen taidetoimikunnan ja FILIn yhteistyöprojekti, ja se on osa Suomen teemamaahanketta Frankfurtin kirjamessuille 2014.
Mikä Kolo?
Kolonkolonkolo on palkitun suomalaisen lastenkirjailijan Haitula-runosta.
Oli kerran Haitula,
joka oli pienempi kuin pieni,
joka oli pikkuruinen tylleryinen,
aivan mahdottoman pieni.
Hän asui korvassa,
joka oli sattumoisin sieni,
joka oli korvasieni sattumoisin,
aivan kummallinen sieni.
Ja siinä sienessä
oli viisikymmentäviisi koloa
sekä viisikymmentäviisi kolonkoloa
sekä sata kolonkolonkoloa.
Vaan kerran Haitula
tuumi että oli vasta noloa,
ettei ollut viisikymmentäkuusi koloa.
Ja lähti pois.
Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu (WSOY, 1956)
Tekijät:
Konsepti
Saara Tiuraniemi
Käsikirjoitus
Eppu ja Kurt Nuotio
Hannele Jyrkkä / FILI
Leena Lahti / La&La
Kolonkolonkolon sisältö on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä kirjailijoiden kanssa.
Graafinen suunnittelu ja kuvitus
Linda Bondestam
Tekninen toteutus
Leena Lahti / La&La
Valokuvaus
Tomi Kontio
Video ja audio
Eppu Nuotio, Kurt Nuotio ja Saara Tiuraniemi
Lukijat: Tim Simmons & Natalie Van Sistine
Sano mitä haluat,
minäkin sanon:
tämä on ihana maa.
Kävin taas tänään
- vuosi on aikaa -
kevätmetsääni tervehtimässä,
ja tässä on sinulle tuomisina
metsälän mummon käpylankaa
monta pörröistä kerää
ja tässä on sinulle
kylmäsen koloissa viipyneitä
punaposkipuolukoita.
Sano mitä haluat,
minäkin sanon;
tämä on runon maa.
(Eeva Heilala)
Olimme eilen Marlee Mäkelän kanssa keikalla Uuraisilla. Yövyimme Marjokartanon vanhassa pappilassa, ja pappilan emäntä lausui meille tämän runon aamiaisella. Voiko päivä alkaa paremmin kuin runolla?
Terhi
Grafomania HALKEAA YLPEYDESTÄ, sillä:
Hachette Black Moon on ostanut ranskankieliset käännösoikeudet Salla Simukan Lumikki-trilleritrilogiaan. Sarja tullaan julkaisemaan Ranskassa 2014-2015. Kauppa on merkittävä päänavaus suomalaiselle nuortenkirjallisuudelle maailmalla.
”Salla Simukan Lumikki-trilogian käännösoikeuksista käytiin kauppaa Bolognan kirjamessuilla ennennäkemättömän kiivaasti, ja kirjasarja oli yksi messujen puhutuimpia johtuen Simukan vetävästä trillerikerronnasta ja kirjasarjan erinomaisesta visuaalisesta ilmeestä. Lumikki-trilogian julkaisuoikeuksista neuvotellaan parhaillaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ja historiallinen kansainvälinen läpimurto suomalaiselle nuortenkirjalle on tapahtumassa”, hehkuttaa Salla Simukan kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.
Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi trilogian ensimmäisen osan Punainen kuin veri helmikuussa 2013. Seuraava osa Valkea kuin lumi julkaistaan elokuussa 2013 ja sarjan päätös Musta kuin eebenpuu alkuvuodesta 2014. Kroatialainen kustantamo Znanje on myös hankkinut trilogian ensimmäisen osan käännösoikeudet.
Lumikki-trilogian päähenkilö on vahva ja itsenäinen 17-vuotias Lumikki Andersson, joka on joutunut menneisyydessään pelkäämään paljon ja kasvattanut itselleen vahvan suojamuurin. Sarjan edetessä hän joutuu tahtomattaan osaksi erilaisten rikosten selvittämistä ja samalla kohtamaan myös oman perheensä salaisuudet.
Topelius-palkittu Salla Simukka on tamperelainen nuortenkirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja suomentanut niin aikuisten romaaneja, lastenkirjoja kuin näytelmiäkin. Ennen Lumikki-trilogiaa häneltä on ilmestynyt muun muassa Jäljellä ja Toisaalla, vangitseva kirjapari, joka sijoittuu lähitulevaisuuden Suomeen.
Hachette Livre on maailman johtava kustantaja ranskan-, espanjan- ja englanninkielisillä kielialueilla. Hachette Livre kustantaa lähes 15 000 titteliä vuodessa. Hachette-konserni kuuluu Lagardère mediayhtiöön, joka toimii 40 maassa.
Otsikon sitaatti saattaa kuulostaa absurdilta, mutta meille marginaalista kirjoittaville kirjailijoille se on aika yleinen ongelma.
Puolituttu lapsuudenkotikaupungistani olisi halunnut ostaa kirjani joululahjaksi, mutta paikallinen kirjakauppa laittoi lapun luukulle. Lähin kirjakauppa 50 kilometrin päässä Joensuussa myi ei-oota. Kuten tiedämme, monet lasten- ja nuortenkirjailijat (ja muut vähälevikkisen kirjallisuuden edustajat) saavat olla kiitollisia, jos kirjakaupan hyllystä löytyy yksikin oma kirja. Hip hei.
Syksyisen kouluvierailun jälkeen eräs opettaja lähetti hyväntahtoista meiliä:
”Haluaisimme tilata kirjojasi koulukirjastoon. Tilataanko niitä sinulta suoraan?”
Ei. Niitä ei tilata minulta suoraan. Kirjailija saa toki vapaakappaleita kirjoistaan, mutta minä jaan ne ystävilleni. En ole koskaan myöskään ryhtynyt kirjakauppiaaksi, myyminen on kustantajan tehtävä.
Mistä kirjoja sitten saa? Myös niitä ei-bestsellereitä, joita kirjakaupat eivät pidä näyteikkunoissaan ja prameilla myyntipöydillään?
Vaikkapa kustantajan nettikaupasta. Niin, mutta harva tietää tuosta vain, mille kustantajalle me kirjoitamme, koska kirjoitamme nykyisin niin monille. Ehkä kaikkein yksinkertaisinta on googlettaa ja vertailla hintoja. Kyllä niitä kirjoja nimittäin saa.
Oletko sinä törmännyt tähän ongelmaan?
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n palkinnot 2013:
Suomen Nuorisokirjailijoiden palkintoraati on asettanut Topelius-palkintoehdokkaiksi seuraavat vuonna 2012 ilmestyneet nuortenkirjat:
Laura Lähteenmäki: North End (WSOY)
Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY)
Salla Simukka: Jäljellä ja Toisaalla (Tammi)
Mila Teräs: Perhosen varjo (Otava)
Kalle Veirto: Leiri (Karisto)
Suomen Nuorisokirjailijoiden palkintoraati on asettanut Arvid Lydecken -palkintoehdokkaiksi seuraavat vuonna 2012 ilmestyneet lastenkirjat:
Kirsti Ellilä: Majavakevät (Karisto)
Ansu Kivekäs: Ykkösjätkät (Tammi)
Eppu Nuotio: Papupiilokas (Otava)
Kirsi Pehkonen: Punaviiva (Karisto)
Ville Tanttu: Tiikerisydän (WSOY)
Voittajat julkistetaan 14.1.2013. Kunakin vuonna palkitaan edellisenä vuonna ilmestyneiden kirjojen parhaat.
Topelius-palkinto on maamme vanhin lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, joka perustettiin jo vuonna 1946. Nykyisin se jaetaan nuortenkirjalle.
Arvid Lydecken -palkinto on perinteinen lastenkirjapalkinto, jota on jaettu 1960-luvulta lähtien. Se myönnetään vuosittain korkeatasoisesta lastenkirjasta.
Molempien palkintojen jakajana on Suomen Nuorisokirjailijat ry ja palkintoja tukee Kopiosto.
Palkintoraadin puheenjohtajana on toiminut kirjastovirkailija, lasten ja nuortenkirjallisuuden kriitikko Marja Welin ja jäseninä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marja Rikaniemi, freelancer-kriitikko Emma Saure ja erikoiskirjastonhoitaja Markku Kesti.
Luonnehdinnat teoksista:
Laura Lähteenmäki: North End (WSOY)
Ilmastonmuutoksen jälkeiseen tulevaisuuteen sijoittuva kirjasarjan aloitus kuvaa vahvasti kylmyyden aiheuttamia arkisia ongelmia uudella kotipaikalla pohjoisen Suomen perukoilla. Teini-ikäistä Teklaa huolettavat pikkuveli, eronneet vanhemmat ja ystävyyssuhteet. Energiankulutukseen liittyvät maailmanlaajuiset ongelmat, kierrätyksen välttämättömyys ja ylellisyystuotteiden harvinaisuus jäävät sopivasti taustalle, kun North Endin asukkaat taistelevat omien huoliensa keskellä.
Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY)
Unnan yksinäinen elämä muuttuu, kun hän törmää Rufukseen ja tämän jengiin. Suomessakin on pararomantiikkaa luettu jo vuosia ja nyt ovat kotimaisetkin kirjailijat löytäneet genren. Romantiikkaa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Niistä on nyt Unnan elämä tehty.
Salla Simukka: Jäljellä ja Toisaalla (Tammi)
Jäljellä-kirjassa dystooppisessa suoritusyhteiskunnassa elävä Emmi löytää karkureissulta palatessaan ihmisistä tyhjentyneen maailman. Tyhjästä maailmasta löytyy lopulta muutama muukin nuori ja poikkeuksellisessa tilanteessa nuorten ystävyys syvenee nopeasti. Nuoret joutuvat pohtimaan omaa itseään ja arvojaan uusista näkökulmista. Toisaalla-kirjassa Samuel värvätään mukaan projektiin, jossa luodaan virtuaalimaailma nimeltä The Empty World. Virtuaalimaailmaan otetaan koekaniineiksi muutama nuori, jotka eivät ole löytäneet vielä omaa paikkaansa ja ovat näin syrjäytymisvaarassa yhteiskunnan mielestä Kirjat ovat moniulotteisia kuvauksia nuorten sielunmaisemasta, yhteiskunnan raadollisuudesta ja siitä mikä elämässä on todella tärkeää.
Mila Teräs: Perhosen varjo (Otava)
Linnean kesäloman vietto kietoutuu syömättömyyden ympärille. Uusi ystävä ja orastava seurustelusuhde tuovat onneksi väriä Linnean yhä mustemmaksi muuttuvaan ajattelumaailmaan. Maagisen realismin piirteitä saava tarina kuvaa terävänäköisesti Linnean syömishäiriöistä ajattelumaailmaa, joka on samaan aikaan raadollinen ja hauraan kaunis.
Kalle Veirto: Leiri (Karisto)
Kesäleiri merkitsee muutoksen mahdollisuutta. Tässä realistisessa nuortenkirjassa ei kuitenkaan ole kyse rippi- eikä urheiluleiristä vaan päähenkilö Santtu joutuu määrätietoisen yksinhuoltajaäitinsä ohjaamana Kriittisen ajattelun nuorisoliiton leirille. Leiriläisten kautta kirjassa pohditaan erilaisia yhteiskunnan ongelmia eikä nuorten itsenäistymiseen tarjota liian helppoja ratkaisuja.
Lydecken-ehdokkaat:
Kirsti Ellilä: Majavakevät (Karisto)
Kolumbiasta adoptoitu Hilla viihtyy paremmin majavien kuin muiden ihmisten seurassa. Kun majavien kotilampi on uhattuna, Hilla päättää tehdä kaikkensa säilyttääkseen sen. Kirja on kaunis seikkailutarina erilaisuuden hyväksymisestä, ystävyydestä ja siitä, miten sinnikkyydellä voi saada aikaan lähes mitä vain.
Ansu Kivekäs: Ykkösjätkät (Tammi)
Mielikuvitus ja kyky nähdä maailma lapsen silmin tekee kahden pojan leikeistä elämää suurempia ja Ansu Kivekkään värikäs ja oivaltava kieli pulppuaa rikkaana kuin lasten elämä.
Eppu Nuotio: Papupiilokas (Otava)
Papupiilokas on lennokasta riimittelyä. Pienien ja riemukkaiden runojen avulla lapsille avautuu outojen ja tuntemattomien ötököiden salaperäinen ja tuntematon maailma.
Kirsi Pehkonen: Punaviiva (Karisto)
Punaviiva on itsenäinen jatko-osa kirjalle Aloituskiekko. Hilla ja Noora aloittavat uudessa koulussa liikuntaluokalla ja se tuo tullessaan uusia kuvioita tyttöjen elämään kun viikot asutaan poissa kotoa. Hyvä urheilukirja, jossa ystävyys antaa voimia ja erilaisuus ei ole välttämättä taakka.
Ville Tanttu: Tiikerisydän (WSOY)
Pienelle Amokselle on tärkeää, että hän saisi viettää enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta tämä ei työkiireiltään sitä huomaa. Tarvitaankin suurempia tekoja ennen kuin isän silmät avautuvat. Tiikerisydän on vaikuttava kirja siitä, miten tärkeää lapselle on yhteinen aika vanhempiensa kanssa. Kirjassa pohditaan myös lapsen silmin avaruutta ja äärettömyyttä.
Onnittelemme lämpimästi kaikkia kirjailijoita – mikä hieno joululahja – ja olemme tietysti erityisen ylpeitä grafomaanikko Salla Simukan teosparin ehdokkuudesta.
Miten nuoret saisi kiinnostumaan kirjoista teatterin keinoin? Voiko kirjan esittely olla kuin koukuttava leffatraileri?
Kangasalan Pikkuteatteri on tehnyt käsikirjoittaja-ohjaaja Janne Salmisen johdolla kirjavinkkausesityksen, joka esittelee pirkanmaalaisten nuortenkirjailijoiden tuoreita ja kiinnostavia teoksia trailerimaisilla dramatisoinneilla. Vierailevia tähtiä -esityksellä Pikkuteatteri tahtoo edistää nuorten lukemisharrastusta ja tukea pirkanmaalaisia nuorisokirjailijoita.
Mukana on neljä teosta:
- Anneli Kanto & Terhi Rannela: Tähystäjäneito (2011)
- Jukka-Pekka Palviainen: Joku vieraileva tähti (2011)
- Salla Simukka: Jäljellä (2012)
- Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000)
Kohtaus Joku vieraileva tähti -trailerista:
(Anni: Sanni Sarin, Annin äiti: Henriikka Heiskanen, Annin sisko: Sara Ahonen)
Salla, Anneli, Jukka-Pekka ja minä olimme kuluvalla viikolla seuraamassa kutsuvierasesitystä. Tässä ajatuksiamme ja kuvia illasta:
Anneli:
“Teatteriesitystraileri ei ole helpoin tapa esitellä kirjaa vaan melkomoinen ponnistus, mutta juuri sen vuoksi sympaattinen. Muuallakin tällaista on tehty, sen kuulimme Seita Vuorelalta, joka oli kohdannut kirjastaan tehtyjä trailereita Italiassa.
Omasta kirjasta tehdyn trailerin näkeminen oli oudon liikuttavaa. Kiitollisuuttahan siitä tuntee, että nuoret näyttelijät ovat lukeneet kirjan, osallistuneet dramatisointiin, joku on jutun ohjannut, toinen puvustanut, on tehty valot ja mietitty toimiva lavastus. Ja että näyttelijät heittäytyvät rooleihinsa täydellä sydämellä. Luulisin, että nuoria katsojia viehättää juuri se, että esiintyjät ovat samanikäisiä.
Toimivan esitystrailerin täytyy olla yksinkertainen, jotta sitä voidaan helposti ja halvalla siirtää, ja siinä pitää olla kestävä jännite ja kiehtova arvoitus, jotta katsojat kiinnostuvat jutusta, joka ei kerro tarinaa vaan osan siitä ja jonka täytyy luonnehtia myös henkilöt erittäin nopeasti.
Ihanaa kirjailijalle, kiehtovaa katsojille, työlästä tekijöille. Toivottavasti tekijätkin saivat prosessista jotain itselleen.”
Kohtaus Tähystäjäneidosta:
(Amaya: Jenna Saarinen, Miroslav: Eero Salmela)Salla:
“Oli järisyttävän hienoa ja silmiä avaavaa nähdä, mitkä kohtaukset Jäljellä-kirjasta oli dramatisoitu ja millaisen kiinnostavan, uhkaavan, jännittävän kuvan ne antoivat teoksesta. Yksin maailmassa olevan Emmin tuska tuli lähelle. Emmin, Atron ja Onervan keskinäiset jännitteet nousivat myös hienosti esiin. Oma teksti muuttui eläväksi, kiehtovalla tavalla erilaiseksi silmien edessä. Pala nousi aivan väistämättä kurkkuun.
Vinkkausesityksessä minusta oli upeaa sekin, kuinka keskenään erilaisia trailereita eri kirjoista oli tehty. Jokaisessa oli selvästi oma, tunnistettava tunnelmansa ja rytminsä. Tällaisessa esityksessä olisi nimittäin turhankin helppo ottaa yksi sabluuna ja vetää kaikki kirjat sen läpi. Niin ei ollut onneksi tehty ja lopputulos oli siksikin huima.”
Kohtaus Jäljellä-trailerista:
(Emmi: Elina Mäkinen, Atro: Tino Leinonen)
Terhi:
”Miten luovaa ja kekseliästä – etuoikeus saada olla mukana tällaisessa. Kirjavinkkausesitys herättää kirjat eloon aivan uudella, raikkaalla tavalla. 45 minuutissa katsoja pääsee kurkistamaan neljään hyvin erilaiseen maailmaan.
Minulle esimerkiksi Joku vieraileva tähti -trailerin Anni oli juuri se Anni, jonka olin Jukka-Pekan kirjasta kuvitellut; sama ulkonäkö, sama olemus. Riemastuin nähdessäni Jäljellä-kirjassa kuvatun, punaisen mekon…
Enpä tiennyt Miroslavin hahmoa luonnostellessani, että vielä katsoisin kaivosmiehen poikaa silmästä silmään. Väistämättä esitys palaa mieleen, kun alamme viimeistellä trilogian viimeistä osaa. Ja se herkkyys Amayan ja Miroslavin välillä… Hienosti tavoitettu.
Hiukan jännitin, miten nuoret näyttelijät selviävät Tähystäjäneidon suht mutkikkaasta sanastosta (ruorinainen Blagorodna, perämies Neofit Haralampijee Toinen…jne), mutta vielä mitä, tekstit oli viimeisen päälle omaksuttu.
Nuorten näyttelijöiden energia ja raikas into eivät voineet olla tarttumatta yleisöön. Kunpa mahdollisimman moni pirkanmaalainen koulu ja kirjasto hoksaisi tilata esityksen.”
Maata näkuvissä! Kohtaus Tähystäjäneidosta:
(Amaya: Jenna Saarinen, Krasimira: Sara Ahonen)
Kuvat: Terhi Rannela
***
Vierailevia tähtiä -kirjavinkkausesitys, esityspäivät:
- 2.12.2012 kello 18:00
- 9.12.2012 kello 18:00
- Lisää esityksiä talvella 2013
- Esityksen kesto on noin 40 minuuttia.
- Ikäsuositus: Yläkouluikäisistä nuoriin aikuisiin.
- Esityspaikka Kangasalan lukion auditorio. Finnentie 42, Kangasala
- Liput 5 euroa.
- Tilausnäytös (max 150 katsojaa) 350 euroa
- Tilausnäytös (max 150-300 katsojaa) 500 euroaLippuvaraukset ja ryhmämyynti: Henriikka Heiskanen, henriikkaheiskanen@msn.com
Muut yhteydenotot ja tilausnäytökset: Janne Salminen: 050 522 6901
Viime aikoina on eletty melkoista palkintojen ja ehdokkuuksien aikaa. Muistakaa, että torstai huipentuu Finlandia Junior -tunnustuksen julkistamiseen!
Grafomanialla on ilo onnitella Tuija Lehtistä, jonka uusi nuortenkirja Pesää! (Otava) on Savonia-palkintoehdokkaana. Raadin mukaan Lehtisen novellikokoelma on täynnä humoristisia tilanteita, rakkautta ja pettymyksiä mutta myös rohkaisevia tarinoita nuorille nuorten omalla kielellä.
Muut ehdokkaat ovat:
Pirjo Hassinen: Popula (Otava)
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä (Otava)
Sirpa Kähkönen: Hietakehto (Otava)
Saija Nissinen: Sitomisen taito (Atena)
Markku Rönkkö: Metsänpoika (Like)
Savonia-palkinto jaetaan 24. kerran 2.1.2013. Se myönnetään tunnustuksena merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta.
Uusimmat kommentit