thaimaa.jpgAnne kirjoitti pari viikkoa sitten osuvasti siitä, ettei aina tarvitse olla tuottelias ja tehdä tukka putkella töitä. Saa unelmoida ja maalata taivaanrantaa. Niinpä.

Viereisessä kuvassa allekirjoittanut lepuuttaa itseään thaimaalaisella Koh Talun saarella snorklausretken päätteeksi. :0)

Kotoa käsin työskentelevä free-toimittaja ja kirjailija on usein naimisissa työnsä kanssa. Kyseessä on itse valittu rakkausavioliitto, mutta toki siinä on alamäkensä. Näennäistä vapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan rakastaa, mutta työtä ei ajattele vain kello 9-16. Joskus juttua editoi vielä puoliltaöin (kyseisen jutun dedis silloin aamulla), toisinaan taas miettii, mitenkäs tämän kuukauden YEL-maksuista oikein selvitään. En silti vaihtaisi minuuttiakaan pois.

Lomat ja irtiotot ovat kuitenkin aika ajoin paikallaan, olipa sitten friikku tai kk-palkkalainen.

Pakkasin toiveikkaana mukaani kuusi kirjaa pariviikkoiselle Aasian-matkalle, koska lomallahan on aikaa lukea ja ”kehittää itseään”. Jep jep. Pari kirjoista oli arvosteltavia kirjoja eli työtä, mutta noloa kyllä, en hiiskunut siitä matkakumppanilleni sanaakaan välttyäkseni moraalisaarnalta (myöhemmin selvisi, että kollegalla oli mukana oma käännösprojektinsa).

Optimistina olin pakannut mukaani myös kirjoitustarvikkeet, mutta käsikirjoitukset älysin sentään jättää kotiin (toisin sanoen ne painoivat matkalaukussa liikaa, samasta syystä rannalle jäi myös ikuisuusprojekti nimeltä Anna Karenina).

Thaimaassa ja Hongkongissa oli kuitenkin niin paljon tehtävää nähtävää kokeiltavaa maisteltavaa haisteltavaa ihasteltavaa ällisteltävää, ettei ollut kerta kaikkiaan aikaa lukea kirjoja saati edes rustata päiväkirjaa. Ja hyvä niin!

Illalla oli niin poikki buddha-temppeleistä, taivaallisesta ruuasta ja auringosta, että vain rojahti suorin jaloin sänkyyn. Kirjoittamattomuus tuntui hyvältä ja huojentavalta. Ei tehnyt edes mieli tarttua kynään. Kotona alituisesti vaivaava huono omatunto oli tipotiessään.

Aivoni olivat kirjaimellisesti off-tilassa koko loman ajan – ja taitavat olla vieläkin… Arki kutsuu taas ylihuomenna, mutta päällimmäisenä mielessäni on kysymys: uskaltaisinkohan pitää kuukauden pituisen loman ensi kesänä? Vaikkapa ihan koko heinäkuun?

Elämää suurempia kysymyksiä freelancerille.

Advertisements