Istun meren rannassa. Aallot loiskivat, aurinko paistaa ja hiekka on lämmintä.

Joku pieni koira haastaa riitaa joutsenten kanssa. Sen emäntä rähjää sille kauhuissaan – tietäähän sen, että nuo isot linnut syövät hauvan elävältä, jos ne oikeasti häiriintyvät. Onneksi isompi hurtta tulee paikalle, ajaa joutsenet kauemmas ja alkaa leikkiä pienemmän kanssa.

Nautin maisemista ja maisemista, ja teen töitäni. Kynä liikkuu, vihkon sivu toisensa jälkeen täyttyy. Rannalla löhöileminen käy leppoisalla tavallaan työstä, ja olo tuntuu auvoisalta.

Työhuoneen katto on korkealla ja seinät horisontin tuolla puolen. Rupeaa mietityttämään: pitäisikö hankkia sylissä pidettävä kesäkiss… ei kun kesäkone. Kynällä ja paperilla tehdyt tuotokset kun joutuu vielä erikseen näpyttelemään digimuotoon.

On joka tapauksessa päivänselvää, että vastedes kirjoitan ulkona, jos sää vain sallii.

Mainokset