Kriitikko sanoo monesti yhtä, mutta tarkoittaa toista. Anonyymi kriitikko suostui paljastamaan Grafomanian lukijoille, mitä latteuksien taakse oikeasti kätkeytyy.

”Romaanissa ei ole maailmankirjallisuuden aineksia.”

Kirja oli mitäänsanomaton, tappavan tylsä ja HUONO. En enää edes muista, mitä siinä tapahtui. Mutta en mä kehtaa sanoa, että se oli huono. Mä yritän nyt vetää surkuhupaisen tekeleen kuitenkin jotenkin isompaan kontekstiin, viittaan niinku maailmankirjallisuuteen, jota mähän siis luen päivät pääksytysten. Oikeasti haluaisin sanoa: kirjoita ensi kerralla parempi kirja, you loser!

”Kirja ei päästä lukijaansa helpolla.”

Voi juma*auta. Aivan hirveää roskaa! En olisi todellakaan lukenut kirjaa loppuun, ellei olisi ollut PAKKO (jokainen euro on tässä taloudellisessa katastrofissa tarpeen). Jotain subjekteja ja dekonstruktiota ja dikotomioita siinä oli. Voi tsiisus! Kaikkea paskaa sitä kustannetaankin, muka älykästä, joo. Meitsi menee nyt kattomaan Salkkareita, bye!

”Teoksen keskiössä on… (…) päähenkilö ilmentää hyvin postmodernia aikaamme.”

Eikö kuulostakin VAKUUTTAVALTA! Jep. Meitsi on käynyt yleisen kirjallisuustieteen johdantoluennon. Ai ei mökin mummo tajua jossain Inarissa? EVVK!

”Romaani on ihan kiinnostava ja uskottavakin.”

Vau. Siis WAU! Paras kirja, mitä mä oon ikinä lukenut. Siis aivan huippu. Se muutti mun elämän suunnan. Nyt mä näen mun identiteetin, parisuhteen, mun menneisyyden ja tulevaisuuden aivan erilaisen linssin läpi. Mä ihan vapisen. Mut hei – ei liioitella! Kriitikko ei saa heittäytyä liian emotionaaliseksi, se on vain noloo. En mä halua menettää mun kasvoja. Mä oon ihan coolisti vaan.

”Teos pakenee tulkintaa.”

Paljon se kello on? Ei helvetti. Bussi lähtee ihan just. Mitä mä tähän keksin? Mun ois pitänyt palauttaa tää juttu jo. Mitä ihmettä tää kirjailija oikein haluaa sanoa? Emmä tiedä. Hirveää saivartelua, ällöttää tällainen jeesustelu. Life’s a bitch and then you die? Hirveän persoonallista, juu. Äh, pannaan: ”Teos pakenee tulkintaa.” Piste ja send!

”Seuraavaksi listaan kaikki kirjan virheet…”

Tätä mä rakastan. Just tän takia mä oon kriitikko. Nyt mä käärin hihat ja alan käydä mun alleviivauksia ja post it -lappuja läpi – ja niitähän riittää! Huh huh, mikä urpo tää kirjailija on (puhumattakaan TOSI HUOLIMATTOMASTA kustannustoimittajasta, niin noloo!). Onneksi mä voin vähän auttaa. Mä en ikinä tekisi samanlaisia kämmejä. Mullakin on just muuten käsis kierroksella kustantamoissa. Mustakin tulee kirjailija. Ihan pian.