You are currently browsing the monthly archive for lokakuu 2007.
Millainen olisi sinun Devoted Souls -pelihahmosi? Luo oma pelihahmosi ja osallistu kilpailuun joko piirtämällä tai kirjoittamalla. Minkä niminen hahmosi on? Miltä hän näyttää, miten käyttäytyy? Mitä jumalaa hahmosi kannattaa? Lisätietoja pelin maailmasta ja jumalista saat osoitteesta www.devotedsouls.com sekä tietysti itse romaania tutkimalla. Osallistumisaika 1.11.2007 – 31.12.2007.
Kilpailun ohjeet ovat luettavissa täältä.
Grafomanian kirjoittajia on esiintymässä Helsingin kirjamessuilla ainakin seuraavanlaisesti:
Perjantai 26.10.
11.00 Anu Holopainen on Louhi-lavalla keskustelemassa otsikon Haukut ja laukat alla eläimistä kirjamaailmassa Hannu Hirvosen, Anniina Holmbergin ja Päivi Romppaisen kanssa.
13.30 Anu Holopainen on Reija Kaskiahon, Kirsti Kurosen, Jari Mäkipään, Johanna Venhon ja Raili Mikkasen kanssa Louhi-lavalla Runoraadissa, jossa nuoret arvioivat kirjailijoiden runoja.
14.30 Salla Simukka on Kirjakahvilassa juttelemassa Absurdia poskettomuutta -otsikon alla huumorista Anne Peltolan ja Jussi Siirilän kanssa.
Lauantai 27.10.
12.30 Eija Lappalainen ja Anne Leinonen ovat Louhi-lavalla keskustelemassa Ville Vuorelan kanssa peliromaaneista.
13.30 Anne Leinonen on Louhi-lavalla keskustelemassa Historiaa vai fantasiaa? -otsikon alla fantasian ja historian yhteydestä nuortenkirjoissa Ilkka Auerin, Hannele Huovin ja Raili Mikkasen kanssa.
Sunnuntai 28.10.
12.30 Terhi Rannela on Louhi-lavalla keskustelemassa siitä, onko nuortenkirjojen nykynuorilla vaikeaa ja millä tavalla. Muina keskustelijoina ovat Tuija Lehtinen, Hanna Marjut Marttila, Esko-Pekka Tiitinen ja Kirsti Kuronen.
Nähdään messuilla!
Lukee aamulla sanomalehteä kirkasvalolampun valossa.
Keittää epäterveellisen paljon teetä.
Avaa tietokoneen, naksauttaa käsikirjoituksen auki, tuijottaa tekstiä, huokaisee.
Laahustaa kauppaan ostamaan tummaa suklaata, jota mutustaa liikaa.
Tuijottaa taas käsikirjoitusta, huokaisee, sulkee ohjelman.
Menee Facebookiin ja viettää siellä liian kauan aikaa. Lähettää ystäviensä akvaarioihin kaloja, hautausmaille zombieita ja muuta yhtä hyödyllistä (mutta kivaa).
Lupaa itselleen, että seuraavana päivänä sama ei toistu, että seuraavana päivänä on ihan varmasti pirteämpi. Ja melkein uskoo.
Kohtalotovereita?
Kari Levola (toim.): Kirjailijan työmaat
Tammi, 2007, 258 s.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola keräsi kansien väliin kuvauksia kirjailijan työstä. Kirjailijan työmaat -esseekokoelmassa tekemisistään kertovat jo paljon nähneet kirjailijat Laila Hirvisaari, Hannele Huovi, Riitta Jalonen, Jari Järvelä, Markku Kaskela, Riina Katajavuori, Anita Konkka, Mari Mörö, Kai Nieminen, Sami Parkkinen, Markku Ropponen, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Juhani Syrjä, Ilpo Tiihonen ja Tuula-Liina Varis.
Yhtenä lähtökohtana hankkeelle oli kirjailijoiden taloutta koskeva tutkimus, jonka mukaan kirjoista saatujen tulojen mediaani* oli peräti 2000 euroa vuodessa. Kirjailijain toimeentulo onkin korostetusti esillä lähes koko kirjan läpäisevänä teemana. Jos rahaa ei saa kirjoja kirjoittamalla, niin mistä kirjailija sitten elantonsa raapii? Senttailusta, apurahoista, ruumiillisesta työstä, perinnöistä, puolisojen palkoista… Eläkkeelle pääsemisestä on useimpien turha haaveilla. Nettikeskusteluissa tosiasioista puhuminen on jo pariin otteeseen tuomittu ruikuttamiseksi, mutta ruikuttamisesta ei kokoelman esseissä ensinkään ole kysymys, onpahan vain kerrottu, missä mennään.
Raha-asiat eivät tietenkään ole kirjan ainoa aihe, vaikka se tuntuukin olevan se päällimmäinen, josta missään ikinä julkisesti keskustellaan. Elämäntarinat kertovat, miten tie kirjailijaksi on auennut kovan vääntämisen tai sattuman kautta. Ne kertovat kirjailijoiden suhteesta julkisuuteen, lukijoihinsa, kustantajiinsa. Siitä, miten aiheet löydetään ja miten niitä sen jälkeen käsitellään. Arjesta ja juhlahetkistä. Uutteruudesta ja sinnikkyydestä, kovasta työnteosta, ahkeruudesta**. Siitä, miten työ vaikuttaa tekijäänsä. Siitä, miksi kirjoitetaan. Epätietoisuudesta ja epävarmuudesta.
Monet esseissä kuvatut vaikeudet tuntuvat kovin tutuilta. Massaan katoaminen, kommunikointiongelmat kustantajan kanssa, epävarmuus, ei pelkästään rahasta vaan koko urasta. Esilläolemisen vaatimus. Tutuilta tuntuivat myös ilot. Hyvältä tuntuu, kun on tekstillään onnistunut puhuttelemaan muita tai itseä, kun työ luistaa, kun saa tunnustusta…
Useimpia esseitä leimaa tärkeilemättömyys, monia suoranainen itseironia. Romanttista taiteilijamyyttiä ei moni pönkitä, sillä kirjoittaminen on, kuten kaikki alalla toimivat tietävät, päämäärätietoista työntekoa, ei taivaallisen inspiraation odottelua, ei hortoilevaa boheemielämää – jos toki joskus harvoin nämä elämisen tavat yhdistyvät samassakin persoonassa. Jotkut ovat saaneet osakseen ylenpalttisia glamourin hetkiä, kuten ulkomaillakin arvostettu Eira Stenberg, mutta pääsääntöisesti elämä on elämää kirjailijoillakin: naapurista kuuluu iskuporakoneen ääni, lasten koulu lakkautetaan, työpäivät ovat tarkkaan ajoitettuja, on ristiäisiä ja hautajaisia, ja ruokaakin pitää laittaa.
Kaiken kaikkiaan kokoelma antaa aiheestaan realistisen, monipuolisen ja elämänmakuisen kuvan. Tällaista se on, kirjailijuus.
Jukka Laajarinne
___
* Mediaani on suuruusjärjestykseen laitetun tilastoaineiston keskimmäinen lukema.
** Tuliko tässä pientä toistoa? Niin pitikin.
Tapasin yläkoulun äidinkielen opettajan, joka oli erittäin hyvällä tuulella. Hänen iloisuuteensa oli hyvä syy. Hän oli seuraavana päivänä menossa kirjakauppaan tekemään hankintoja koulukirjastoon. Harvinaista herkkua, hyllyjä ei nimittäin ole täydennetty vuosiin. Kukkaron pohjalla poltteli 2000 euroa, listalla paljon kotimaisia nuortenromaaneja.
Mikä ajatusleikki. Mitä sinä ostaisit kirjakaupasta 2000 eurolla?
Niin Turun messuviikonloppu taas oli ja meni. Suomen Nuorisokirjailijoiden osastolla oli hulinaa satujen, myyttien ja tarinoiden merkeissä. Viikonlopun aikana 23 kirjailijaa pistäytyi kertomassa suosikkisatuhahmonsa. Muumit olivat suosittuja, mutta joukkoon mahtui myös muun muassa Peppi Pitkätossua, Nalle Puhia ja Huckleberry Finniä.
Eija Lappalainen (vas.) ja Anne Leinonen kertoivat messuilla uudesta peliaiheisesta nuortenromaanistaan Devoted Souls.
Raili Mikkanen kertoi historiallisten romaanien kirjoittamisesta. Ensi vuonna Kahdentoista vala ja Myrkkypuun marjat täydentyy sarjan kolmannella osalla.
Sari Peltoniemi ja Jukka Laajarinne keskustelemassa muun muassa romaaneistaan Suomu ja Jäiset jumalat. Sami Saramäen suunnittelema Jäisten jumalien kansikuva voitti ylivoimaisesti osaston kansikuvaäänestyksen.
Mitä Hannulle ja Kertulle tapahtui, kun he katosivat metsään? Riina Katajavuori on kirjoittanut oman versionsa sadusta runokokoelmaan Kerttu ja Hannu.
Grafomaanikot ovat aktiivisesti mukana Turun kirjamessuilla. Tervetuloa tapaamaan meitä Suomen Nuorisokirjailijat ry:n osastolle, A-halliin, osastolle 6. Viikonlopun aikana haastattelemme pariakymmentä kirjailijaa saduista, tarinoista ja myyteistä.
Haastateltavina muun muassa Tuula Kallioniemi, Jukka Parkkinen, Kirsti Kuronen, Riina Katajavuori, Tapani Bagge, Mikko Lensu, Tuija Lehtinen ja monia monia muita.
Paneeleita ja seminaareja lauantaina:
Lauantai Fiore-lava
kello 13.10 Menneessä maailmassa, ajan hermolla. Kirjailijat Raili Mikkanen, Eija Lappalainen ja Terhi Rannela keskustelevat, kirjailija Anne Leinonen juontaa.
Kokoustila 1-2
kello 14.00-14.45 Ragnarökistä routahalliin -seminaari
Miten tarinankerronnan perinnemytologia, kansantarut ja sadut heijastuvat moderneihin kertomuksiin, tämän päivän lasten- ja nuortenkirjoihin. Keskustelijoina kirjailijat Jukka Laajarinne, Sari Peltoniemi, Ilkka Auer ja Paula Havaste, juontajana kirjailija Anu Holopainen. Järjestäjä: Suomen Nuorisokirjailijat ry.
Kirjakahvila
Kello 17.10 Pienlehdet – millaista on pienlehtien toimittaminen ja kustantaminen. Keskustelua vetää kirjailija Anne Leinonen.
Grafomania 
Uusimmat kommentit