Kuten tiedämme, Suomi on kirjallisuustapahtumien luvattu maa. Jokaiselle taitaa, genreen katsomatta, löytyä kiinnostavia tapahtumia.
Merkitsen omaan kalenteriini säännöllisesti ainakin seuraavat:
* Tampereen kirjamessut, kutsun edelleen nimellä Henki & elämä
* Suomen Nuorisokirjailijat ry:n talviseminaari, ensi lauantaina aiheesta ”Finlandia-palkinto – haaveissako vain olet kirjailijain?”
* Kirjan ja ruusun päivä, tapahtuma Helsingissä tai Tampereella
* Kirjoilla Linnassa -tapahtuma Hämeenlinnassa
* Kouvolan Dekkaripäivät (uusin suosikkini, jota odotan jo nyt uteliaasti)
* Pentinkulman päivät Urjalassa
* Taiteiden yö elokuussa, erityisesti Tampereella
* Turun kirjamessut
* Helsingin kirjamessut
***
Minne sinun on pakko päästä? Mitä tapahtumaa erityisesti suosittelisit?
12 kommenttia
Comments feed for this article
15 maaliskuun, 2009 klo 10:54 am
Anneli
Minun kirjatapahtumasuosikkejani ovat nämä, vuodenkierron järjestyksessä:
Tampereen Kirjamessut – koska ne ovat meiltä kävelymatkan päässä
SNI:n järjestämä Kirjakori, pidetään huhtikuussa. Se on päivä mittainen tilaisuus, jonka aikana saa hyvän kuvan siitä, mitä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on edellisenä vuonna tapahtunut. Samaan aikaan on Nuorisokirjallisuuden Instituutissa esillä edellisvuonna julkaistujen kirjojen näyttely. Taaskin – yhdellä kerralla saa yleissilmäyksen siihen, mitä on tapahtunut.
Annikin runofestivaali – sekin on Tampereella eli lähellä
Pentinkulman päivät, sieltä erityisesti Lasikylän kirjallisuusilta, jossa esikoiskirjailijat lukevat kirjojaan ja esiintymässä on joku vakiintuneempi runoilija, viime vuonna unohtumattomat Mirkka Rekola, Kirsi Kunnas ja Risto Ahti – samassa tilaisuudessa!
Turun Kirjamessut, joista pidän kovasti. Siellä on jänniä pienkustantajia, mukavia tapahtumia ja messut ovat muutoinkin kultturellit.
15 maaliskuun, 2009 klo 12:13 pm
Marja-Leena Tiainen
Kaikki kirjallisuus- ja etenkin nuortenkirjallisuustapahtumat kiinnostaisivat, mutta on vain yksi este: pitkä matka täältä susirajalta. Helsingin ja Turun kirjamessuille lähden mielelläni, jos joku suvaitsee kutsua, muuten nekin jäävät vain haaveeksi.
15 maaliskuun, 2009 klo 1:09 pm
jPekka
Kirjailija- ja kääntäjäkollegoille suosittelisin ainakin kesäkuun puolenvälin jälkeen järjestettävää Lahden kansainvälistä kirjailijakokousta – entistä Mukkulaa, tulevaa Messilää. Olin edelliskerralla toissa kesänä ensi kertaa paikalla ja olen menossa toistekin, ehdottomasti.
15 maaliskuun, 2009 klo 2:25 pm
Terhi
Anneli: Kirjakori unohtui listasta! Se on ihan ehdoton, ja olen suuntaamassa sinne tänäkin keväänä. Saman päivän aikana edellisen vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden anti asiantuntijoiden kokoamana: ylellistä! Siinä vain istuu ja kuuntelee.
Marja-Leena: Onneksi on Ukrin tapahtumat. 🙂 Eräskin syksyinen on jäänyt lähtemättömästi mieleeni… Ymmärrän hyvin, että pitkämatkalaiselle tapahtumaan lähteminen tuo vielä oman lisästressinsä.
JPekka: Mukkulassa (kirjoitin ensin Mokkulassa, nolouden nolous) olen käynyt kerran. Silloin teemana oli pyhyyden kokemukset kirjallisuudessa. Kiinnostavaa oli.
15 maaliskuun, 2009 klo 5:25 pm
Jukka-Pekka
Vanhan kirjallisuuden päivät ja Kirjaset eli Lasten- ja nuorten kirjapäivät tulee käytyä säännöllisesti. Kummatkin ovat täällä Sastamalassa ja kummassakin on laadukasta ja monipuolista ohjelmaa ja lähes kaikki on ilmaista. Vanhan kirjallisuuden päivillä voi tehdä myös upeita kirjalöytöjä.
Toki Lasten- ja nuorten kirjapäivät olivat parhaimmillaan silloin, kun olivat loppukesästä. Eityisesti pidin rantakahvilan keskustelutilaisuuksista, joita veti muuan Terhi Rannela (jota en tuntenut entuudestaan). Hän haastatteli erästäkin Karo Hämäläistä.
15 maaliskuun, 2009 klo 7:09 pm
Anneli
Hyvänen aika, Vanhan kirjallisuuden päivät unohtuivat! Ne ovat mainio instituutio, sinne myös ensi kesänä.
15 maaliskuun, 2009 klo 7:34 pm
Salla
Viime vuosina olen käynyt vain Tampereen ja Helsingin kirjamessuilla. Turussa asuessani kävin myös Turun kirjamessuilla. Kävisin siellä mieluusti nykyäänkin, mutta messuille menemiseen tarvitsen nykyään jonkun virallisen ”syyn” eli esiintymisen tai muiden ihmisten haastattelemisen. En osaa enää lähteä vain oleilemaan ja kuuntelemaan. Kai kyse on siitä, että reissaaminen ja hengailu eivät enää tunnu niin hehkeiltä kuin joskus. Vapaa-aikaa on miellyttävintä viettää kotona.
16 maaliskuun, 2009 klo 12:34 am
Anne
Turun kirjamessut ovat ässät – siellä tapaa aina mielenkiintoisia ihmisiä, on hyvää iltaohjelmaa ja messuilla pääsee esille myös pientoimijat. Helsingissä tulee yleensä käytyä, kun se on lähellä ja samalla voi nähdä tuttuja. Jyväskylä on mukana uutena samasta syystä. Tampere jos sattuu sopimaan ohjelmaan,
Finncon on myös must. Siellä on sopivassa suhteessa asiaa ja huumoria, kirjallisuutta ja muuta mediaa, pupukorvia ja goottimiehiä. Scifiväellä on myös harvemmin olevia tapahtumia, kuten Tähtivaeltajapäivät, joilla on aina laadukkaita kirjailijavieraita.
Paukkulan kirjallisuustapahtumat joka toinen vuosi Mikkelissä ovat aina antoisat. Niitä olen ollut muutamana vuotena järjestämässä, joten sikälikin on mukana tullut oltua.
Kiteellä järjestettävät Maruknat ovat kuulemma legendaariset, en vain ole vielä käynyt. Kirjailijayhdistysten Talvipäivät ovat myös mukava talvinen tapahtuma.
Kirjallisuustapahtuman voi myös tuoda kotiin – siispä ensi kesänä taas Usva-leiri ja seminaaripäivä Ristiinassa…
16 maaliskuun, 2009 klo 9:24 am
Terhi
Jukka-Pekka: Muistankin! 🙂 Lasten- ja nuortenkirjapäivät on tosi kiva tapahtuma. En ole ollut hetkeen (miksen?), mutta pitänee taas aktivoitua. Tapahtumia riittää!
16 maaliskuun, 2009 klo 10:00 am
Karo Hämäläinen
En ihmeemmin kaipaa kirjallisuustapahtumia niin kuin en tapahtumia muutenkaan. Olen yksilölajien ihminen.
Menen, jos menen esiintymään tai haastattelemaan. Moneen vuoteen en ole mennyt vapaaehtoisesti mihinkään tapahtumaan, jos Akateemisessa käymistä Tampereen taiteiden iltana ei oteta lukuun.
Sen sijaan keskustelen mieluusti kirjailijain kanssa henkilökohtaisesti. Joka kerta Helsinkiin matkatessani katselen Hämeenlinnan asemalla, josko Ville Hytönen sattuisi nousemaan samaan junaan (kerran näin on näet käynyt). Kirjallisuusblogien kiertäminen työpäivän ohessa on myös keskusteluyhteyden hakemista.
Messuilla paras paikka on pressihuone / esiintyjien taukotila, jossa voi rauhassa jutella tuttujen kanssa, mieluiten taukoamatta ja lennosta eri ihmisten kanssa. Helsingin messuilla aikatauluni on useimmiten niin tiivis, etten juuri ennätä jutella kenenkään kanssa – ja iltaisin olen niin väsynyt, ettei saunatreffejä suurempaa sosiaalista tapahtumaa pysty harkitsemaankaan. Yhdyn Annen Turku-ylistykseen.
Olen ollut siitä onnellisessa tilanteessa, että minulla on ollut miltei kymmenen vuoden ajan mahdollisuus keskustella kirjailijan kanssa päivittäin, ensin työhuonekollegan, sitten elämänkumppanin.
16 maaliskuun, 2009 klo 10:40 am
Sari
Vähän noloa huomata, ettei minullakaan ole erityistä hinkua mihinkään kirjallisuustapahtumaan. Menen yeensä ihan mielelläni, jos pyydetään tai tarjotaan kyytiä. (Sitten on kiva jutella Karon kanssa pressihuoneessa, jos vain saa niitattua sen tuoliin vähäksi aikaa.)
Finnconiin saattaisin mennä ihan huvikseni. Samoin Turun messuille, jos ne olisivat alle kymmenen kilsan päässä.
Olen ehkä vähän vätys.
16 maaliskuun, 2009 klo 3:19 pm
anuh
No hyvä, muitakin lusmuja tuli tunnustamaan, joten minäkin kehtaan 😉
Useimmiten päädyn kirjallisuustapahtumiin siksi, että olen menossa sinne esiintymään (tai muuten hommiin, kuten Turun messuille). Ensi kesänä tosin aion mennä Finnconiin, koska siellä on Alastair Reynolds 😀
”Sisäpiirin” häppeningeistä olen käynyt joka vuosi Nuorisokirjailijoiden kevätseminaarissa, koska siellä on aina tosi hyödyllistä ja opettavaista ohjelmaa 🙂
Mukkula, Pentinkulma yms. roikkuu aina ”pitäis varmaan joskus käydä” -listalla, samoin varmaan joka vuosi päätän, että nyt lähden Henkeen ja elämään ja käyn joka päivä Helsingin kirjamessuilla. Tuppaavat jäämään aina suunnittelun asteelle 🙄 Jokusen kertaa olen piipahtanut muuten vaan Hgin messuilla, mutta olen päätynyt ennenpitkää mystisesti ruokamessujen puolelle juustoja maistelemaan…
Mutta tämä ei ole mitään kirjallisuuden dissausta, muuten vaan viihdyn pienessä porukassa paremmin kuin isoissa tapahtumissa.