Liimauduin eilen sohvan pohjalle, kun ohjaaja Mika Myllyaho, näyttelijä Milka Ahlroth ja näytelmäkirjailija Juha Jokela keskustelivat Milan Kunderan Olemisen sietämättömästä keveydestä Kymmenen kirjaa rakkaudesta -ohjelmassa.

Elävää jutustelua oli mukava seurata, sillä Kunderan romaani oli lukioaikojeni suosikki. Yksityiskohdat olen tietysti jo unohtanut,  mutta ohjelman seurauksena ajattelin lukea kirjan uudestaan. Jäin erityisesti miettimään keskustelijoiden pohdintaa kutsumuksesta. Onko (taiteilija)kutsumus aina positiivinen asia, vai voiko se olla myös taakka?

Kirjallisuusaiheisia tv-ohjelmia ei meillä tunnetusti ole liikaa, ja niiden tekeminen on vaikeaa. Puhuva pää harvoin saa levottoman nykykatsojan pysymään aloillaan varsinkin silloin, kun käsiteltävä kaunokirjallinen teos ei ole tuttu.

Mikä on sinun suhteesi kirjallisuutta käsitteleviin tv-ohjelmiin? Millaiseen voisit jäädä koukkuun?

Ylen areenalla voi katsoa Kymmenen kirjaa rakkaudesta -sarjan jaksoja.

Advertisements