Kesäloma on jo takana, mutta töiden aloittaminen on sujunut hieman nihkeästi. Järjellä tietää, että kiireistä syksyä olisi hyvä helpottaa jo nyt, mutta vireeseen on vaikea päästä.

Kesän kirjalliset harrasteet ovat sisältäneet ainakin näitä: Tove Janssonin novelleja, Kurt Vonnegutin Teurastamo 5:n, uusia kotimaisia dekkareita ja Mika Waltaria. Teurastamo 5 on teos, jota en onneksi ollut lukenut tätä ennen. Onneksi se takia, että uskon saaneeni siitä paljon enemmän irti nyt kuin nuorempana, etenkin rakenteeseen liittyvistä ratkaisuista. On toki olemassa paljon kirjoja, joista saa eri asioita irti eri ikäkausina, mutta joskus on hyvä lukea jokin teos myös ilman edellisen lukukerran ”painolastia”. Toisinaan käy niin, että jos luen kirjan, jonka olen lukenut aiemmin vaikkapa lukiossa, lukukokemusta häiritsevät kaikki lukioaikaan liittyvät muistot, joita kirja herättää. Voi myös tulla nolouden tunteita (Miten minä en ymmärtänyt tätäkään asiaa tästä teoksesta silloin? Miten minä olin niin innostunut näistä kirjan hölmöistä piirteistä?) tai jotkut oivallukset saavat liian suuren painoarvon, kun ne perustuvat edellisen lukukerran väärinymmärrysten käsittämiseen.

Seitsemää veljestä en ole vielä ottanut uudelle lukukierrokselle. Siinä teoksessa on juuri tuota painolastia mukana, mutta uskoisin kestäväni sen.

Omien kirjojen rintamalla on tapahtunut tätä:

http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513150112/alue/906,907,912,956,911/navi/Uutuudet/navi2/9025/

Eli minun ja Karon yhteinen nuorille suunnattu lyhytproosakokoelma on ilmestynyt. Elokuussa pitäisi ilmestyä myös Tapio ja Moona -sarjan neljäs osa Meno-paluu.

Mitä teidän muiden kesän kirjallisiin harrasteisiin on kuulunut/kuuluu?

Mainokset