Vai vanhat kujeet?
Uudenvuodenlupauksista en nyt puhu mitään, vaikka niitäkin saa tehdä ja muille kertoa.
Mutta olisi hauska kuulla, mitä suunnitelmia teillä on ensi vuodelle tai oletteko päättäneet tehdä jonkin asian toisin kuin ennen.
Minun suunnitelmani ja päätökseni ovat nämä:
1. Menen residenssiin. Ehkä jopa kahteen! Olen siitä vuosikausia haaveillut, mutta en ole voinut lähteä, kun perheen nuoriso on ollut liian nuori ja vastuu edellisestä sukupolvesta liian suuri. Enää niin ei ole, vaan vapaus on lisääntynyt, mikä on hieno juttu.
2. Olen päättänyt pitää kesäloman. Sellaisen pidin viime vuonnakin, ensi kerran tällä vuosituhannella, ja havaitsin, ettei taivas pudonnut eikä mitään järkyttävää tapahtunut. Työtkään eivät myöhästyneet.
Saduissakin on aina kolme toivomusta, joten:
3. Aloitan tänä vuonna sen romaanin, jota olen miettinyt aivan liian pitkään.
Advertisements
17 kommenttia
Comments feed for this article
joulukuu 28, 2011 klo 11:55 am
Terhi
1. Kaikkein tärkein: hoidan kipeän selkäni kuntoon, mikä tarkoittaa sitä, että kalenteri täyttyy liikunnasta.
2. Kirjoitan tänä vuonna loppuun sen romaanin, joka on ollut kesken aivan liian pitkään.
3. Jokaisessa lantissa on matkan alku!
joulukuu 28, 2011 klo 4:25 pm
kirsti k
1. Kuuntelen mittarimatoja, poimulehtiä ja ystäviä.
2. Nukun syviä unia. Hukun lumeen. Eksyn metsään, vähintään kerran kuukaudessa.
3. Kesällä en kuivaa ihoa pyyhkeeseen vaan annan auringon ja tuulen kuivattaa.
joulukuu 28, 2011 klo 7:38 pm
Salla
1. Minäkin menen ensimmäistä kertaa elämässäni residenssiin.
2. Kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan. Jonossa olevat käsikirjoitukset huutelevat minulle ja heiluttelevat närkästyneinä jonotuslappujaan. Yritän kertoa niille, että jokaisen aika tulee kyllä. Käsisten mielestä ei tarpeeksi pian.
3. Yritän ehtiä lukea enemmän sellaista, mitä todella haluan lukea.
joulukuu 28, 2011 klo 8:00 pm
annelitre
Salla: tuo kohta 2 tuntuu NIIN tutulta! Eikö ole viheliäistä, etteivät jonottajat malta odottaa asiallisesti ja rauhallisesti vuoroaan, vaan etuilevat, tyrkkivät toisiaan, heiluttavat kättään ja huutelevat, että niiden asia on paljon kiireellisempi ja tärkeämpi kuin edelläolijan?
joulukuu 28, 2011 klo 8:13 pm
Salla
Anneli, toisaalta on mukavaa, että käsikset ovat niin innokkaita. Ja että itsekin hinkuan päästä niiden pariin. Siihen ei auta kuin kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa.
joulukuu 29, 2011 klo 9:26 am
Nimetön
Jonotin kauppahallissa joulukaloja. Edelläni oli 140 jonottajaa! Numeroni oli 946. Kun huudettiin vieressäni olevan jonottajan numeroa 850 tai jotain niillä main, ryysiksen toisessa päässä joku huusi pokkana: TÄÄÄLLLÄ!
Ja sai kalansa. Mutta oikeus voitti, pieniääninen jonottaja sai kuin saikin kalansa heti seuraavaksi, vaikka numero oli tylysti kaapattu.
Salla ja Anneli, tunne on tuttu. Saa nähdä, etuileeko joku tänä vuonna.
Työn iloa ja onnekasta vuotta!
Taidan silti tarttuakin Kirstin malliin. Lienee korkea aika.
T von L
joulukuu 29, 2011 klo 10:27 am
annelitre
Tuula! Kun minä olin kauppahallissa, joulukalojen palveltava numero oli 324 ja minä sain numeron 489! En kyllä jäänyt odottamaan,
Hienoa, että joskus edes oikeus voittaa.
joulukuu 29, 2011 klo 12:52 pm
Kirsi Pee
Uups..! Jotkut asiat toimivat maalla sujuvammin, esimerkiksi joulukala.. Naapurin isäntä ei jaa jonotusnumeroita.. 🙂
joulukuu 29, 2011 klo 1:44 pm
annelitre
Mites tässä nyt päädyttiin tulevan vuoden suurista suunnistelmista joulukaloihin?
joulukuu 29, 2011 klo 5:26 pm
Nimetön
No Anneli, sehän tuli siitä JO-NO-TUK-SES-TA!
Että jos niinku malttaisi rauhassa antaa niiden ”jonottajien” tyrkkiä ja etuilla, ja sitten se kärsivällisin jutunjuuri pääsisi vuorollaan näppäimistölle. He-he.
”Eikö ole viheliäistä, etteivät jonottajat malta odottaa asiallisesti ja rauhallisesti vuoroaan, vaan etuilevat, tyrkkivät toisiaan, heiluttavat kättään ja huutelevat, että niiden asia on paljon kiireellisempi ja tärkeämpi kuin edelläolijan?”
T von L
joulukuu 29, 2011 klo 7:03 pm
Kirsi Pee
Uups toisen kerran..! Kommentti ei tieteskään osunut aiheeseen, eikä edes sen viereen, vaan ihan sivuraiteelle. Mutta kyllä, tunnistan jonossa huutelevat jutut. Jonoja on itse asiassa useampi, tällä hetkellä kolumnijonosta kuuluu äänekkäin rääkyminen.
Ulkopuolisen kommentoijan uudenvuoden lupaus..? Pitäisikö antaa sairaanhoitopiirimäinen ympäripyöreä lupaus, että pyrin siihen, että yritän saada jonoja joltakin osin kohtuullisiksi..?
😉
joulukuu 29, 2011 klo 9:14 pm
Anne
Minä yritän:
1. delegoida joitakin asioita itsestäni reilusti eteenpäin,
2. suhmuroida tekstijonon sokkeloissa ja saada jotakin edistymään oikein kunnollisella harppauksella, mutta ilman paineita,
3. antaa aikaa sille ettei tee mitään.
Viime vuoden lopulla lupasin antaa reilusti aikaa kaunokirjallisille projekteilleni ja se kyllä kannatti.
joulukuu 30, 2011 klo 5:08 pm
S
Mie lupaan yrittää:
1. Olla stressaamatta liikaa töistä ja olla miettimättä niitä kaiket vapaa-ajat, varsinkin kun niille ei vapaa-ajalla voi eikä kannata tehä yhtään mitään, vaan sen sijaan hyväksyä se ajatus, että kun työpaikan ovi pamahtaa kiinni, niin työajatuksetkin jää oven taakse.
2. Tehdä vapaa-ajalla kaikkea mukavaa kiireettömästi, kuten esimerkiksi kirjoittaa yhtä innokkaasti kuin tänä syksynä, katsoa elokuvia, laulaa, kokeilla uusia ruokia, lukea kaikenlaista mukavaa, ja…
3. Rapsuttaa kissaa aina ensimmäisenä, kun tuun kotiin.
tammikuu 2, 2012 klo 11:57 am
sirikolu
Laitan tänne myöhemmin oman nippuni, mutta jotenkin tuo residenssiasia kolahti Annelin päivityksessä kovasti. Katselen kaikkia ihania residenssilistoja, mutta tiedän, että niiden aika on paljon paljon myöhemmin, kun pienin on 1,5v. Tuntuu lohdulliselta, että se ”myöhemmin” on jonkun ”nyt” – unelmat toteutuvat, kun on niiden oikea aika. 🙂
tammikuu 2, 2012 klo 12:58 pm
Anna Amnell
Jos aiot Berliinin residenssiin, vilkaise näitä kuvia.
http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157625198072007/with/5224392424/
tammikuu 2, 2012 klo 3:08 pm
sirikolu
omat lupaukseni:
1) hankkia itselleni uusi tietokone ja opetella käyttämään sitä alusta pitäen ilman miehen tai veljen tai muunkaan HelpDeskin tukea. Hyvällä alulla on tämä 🙂
2) käyttää 10 kuukautta vapauttani kaikkien keskeneräisten käsikirjoitusten saattamiseen siihen vaiheeseen, että niistä näkee, mitä on seuraavaksi tehtävä
3) uskaltautua miettimään, pitäisikö sitten ihan oikeasti perustaa oma blog.
4) huoh, vihdoin päivittää se oma matrikkelisivu Nuorisokirjailijoihin, jonka roikkuminen on liki noloa
5) kokeilla sittenkin lentämistä 3 aktiivisen lentopelkovuoden jälkeen
6) Terhin lupauksiin linjaten: etsiä viisaita lääkäreitä, joilla rannekanava saadaan kuntoon ja pitää yllä sen verran tervettä liikuntoa, että työkyky säilyisi tällaisena tai jopa kohentuisi.
tammikuu 5, 2012 klo 1:08 pm
anuh
Mä ajattelin etten tekisi mitään lupauksia, mutta katselin eilen Todella Upeeta -jaksoja ja taidan lainata lupaukseni Edinalta:
”My new year’s resolution sweetie – to have more fun!” 😀