Tein ensimmäistä kertaa elämässäni kirjatrailerin. Tällainen siitä tuli (pankaa äänet päälle koneeseen, niin kuulette myös musiikin):
Trailerin tekeminen oli erittäin hauskaa eikä ollenkaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella.
Tein myös nettisivun Jäljellä & Toisaalla -kirjaparille:
http://jaljella.wordpress.com/
Mitä mieltä olette noin yleisesti kirjatrailereista ja kirjojen nettisivuista? Oletteko itse tehneet? Ainakin Annelilla ja Terhillä on Kuparisaari-trilogialle oma sivu:
11 kommenttia
Comments feed for this article
27 helmikuun, 2012 klo 11:59 am
Anneli
Olipas kaunis. Kansikuvan kokokuva on lumoava.
Terhi teki tosiaan Kuparisaarelle nettisivut – itse en osaa. Olimme aika innoissamme, kun niitä värkkäsimme ja mietimme osioita. Mielestäni sivuista tuli varsin monipuoliset: mukana on video, kustannustoimittajan ja kuvittajan haastattelu, Sarmatian ja Khalkoksen sananlaskuja ja historiaa ynnä muuta. Loppujen lopuksi sivuilla on ollut vain vähän kävijöitä.
Siihen olen pettynyt. Nettisivuilta toivoimme kontaktia lukijoihin ja arvelimme, että ne olisivat avuksi myös kirjaesitelmän pitäjille, mutta toive ei ole todeksi käynyt. Kommenttien jättäjät olleet enimmäkseen tuttuja; kirjailijoita, kavereita tai bloginpitäjiä.
Kuparisaari toki jatkuu vielä kahdella kirjalla, joten edelleen elän toivossa, että kadonneet lukijat löytyisivät.
Terhin saksankielisellä Taivaan tuuliin/Blown away on myös hieno traileri.
27 helmikuun, 2012 klo 12:06 pm
hollolankirjasto
Kirjatraileri on hieno asia. Minäkin näytän välillä niitä omilla vinkkauskeikoillani. Saa olla hetken hiljaa ja antaa trailerin puhua ja toisaalta kun omat vinkkaukset helposti ovat tietyntyylisiä (vaikka sitä kuinka yrittää olla urautumatta!), niin jonkun toisen tekemä traileri tuo nostetta myös omaan vinkkaukseen. Ja stenkin, jos kirja ei ollut aivan supersuosikkini, voin silti esittää trailerin hehkutuksineen hyvällä omallatunnolla. Onhan se jonkun toisen mielipide.
Nettisivut ovat joskus kiva lisä, mutta vain jos niillä on oikeasti jotain lisäarvoa tarnaille(tarinoille) tai niitä on tarkoitus ylläpitää kauan. Esimerkiksi Luurankopuro on varsin tavanomainen nuorten kauhuilujuttu, mutta kirjan edetessä paljastuvat nettivideoiden salasanat tuovat ihan tunnelmaa lukemiseen (ja erityisesti vinkkaukseen. Mikä olisi parempi kohta lopettaa kauhukirjan vinkkaus kuin takarivistä kuuluva oppilaan kirkaisu!?!? 😀 ).
markku-setä
27 helmikuun, 2012 klo 12:16 pm
Arja-täti
Mietin juuri samaa kuin Markku, että seuraavassa vinkkauksessa olisikin hieno nostaa traileri esille ja olla itse ihan hiljaa. Koska ainakin mulle tuo tunnelma oli niin sopiva tuossa Sallan trailerissa.
Luurankopuro lähti kuutosluokan vinkkauksessa käsistä, vaikka en nettisiviuja näyttänytkään, mutta pojat saivat luvan katsoa ne, kun halusivat. Siis muuten vinkkauksen jälkeen ei saa mennä koneelle. Ja mikä parempi suositus kuin huuto, tulkaa kaikki katsoon, tää on siistii. Ei tarvinnut enää tädin vinkata yhtään mitään.
27 helmikuun, 2012 klo 12:52 pm
Maija Haavisto
Hieno, tunnelmallinen kokonaisuus, joskin näin typografiafriikkinä typografia vähän häiritsi (fontti ja sen keskitys ei mielestäni oikein sopinut).
Koska olen tehnyt videoita penskasta asti ja myös esikoisromaanini päähenkilö Maria niitä tekee, oli aika lailla itsestäänselvää, että tekisin kirjatrailerin. http://www.youtube.com/watch?v=YKMgDsTMMHc Se sen sijaan oli pettymys, että sitä on katsottu niin vähän, melkein vuodessa vain 400 kertaa, vaikka sitä olen ahkerasti mainostanut. Työmäärääkin oli toki ihan kohtuudella.
Aion silti tehdä kirjatrailereita myös jatkossa. Ei se ehkä ole markkinoinnin kannalta tehokkaasti käytettyä aikaa, mutta huonomminkin voisi silti aikansa käyttää.
Ajatus siitä, että kirjalla ei olisi nettisivua, on itselleni hyvin omituinen. Tietokirjoillani on yleensä ikiomat sivustot, romaanini ovat kirjailijablogini/sivustoni ”alla”, mutta koska niitä on vasta yksi, se on käytännössä myös romaanini sivusto. Sieltä löytyy tietoa, arvosteluita, pressimatskua ja tietysti myös lukunäyte, joka harmittavan monelta kirjalta jää puuttumaan.
4 toukokuun, 2012 klo 9:50 pm
arjauusitalo
Olen roikkunut koko päivän netissä ja katsoin trailerisikin. Innostuin ja päätin itsekin tehdä seuraavaa projektiani varten trailerin, kun se on vähän edistynyt. En tiedä miten se tehdään, mutta opettelen.
27 helmikuun, 2012 klo 2:33 pm
Marika
Koukuttava traileri Salla! Enpä ole koskaan tehnyt omistani, mutta saniskoululaiset urakoivat kerran lastenkirjastani aivan mainion juonellisen ja itse näytellyn ja kuvatun trailerin. Se oli tosi hieno. Silloin ajattelin eka kerran, että tällaista pitäisi varmaankin olla enempi.
Ja koskapa kirjailija on luova henkilö ja hoitaa toki myös kirjansa markkinoinnin itse (hehheh) niin ei kai muuta kun opettelemaan. Nettisivut on myös hyvä idea, vaikka en kyllä käsitä, mistä irrottaa aikaa niiden ylläpitämiseen. Pitäisi palkata assistentti vissiin… 😉
27 helmikuun, 2012 klo 2:39 pm
kirsti k
Komea traileri, Salla! Upea tunnelma, houkuttelee lukemaan.
En ole tehnyt trailereita enkä nettisivuja kirjoilleni. Pelkkä kirjailijasivujen päivittäminen nostaa hien pintaan.
Ehkä jo parin vuoden kuluttua traileriton kirja on yhtä outo lintu kuin kännykätön tyyppi tänään.
Terv. nimim. Lankapuhelimella pärjään
27 helmikuun, 2012 klo 5:17 pm
S
Miekin tykkään kirjatrailereista. Nettisivut voi miun puolesta olla tai olla olematta kirjalla. Jos ne on tehty hyvin ja selvästi mielellään, niin hienoa. Jos sivujen tekeminen tuntuu pakolliselta, niin parempi jättää väliin.
Tässä on muuten miun suosikki kirjatrailereiden joukossa – äänet päälle tässäkin (mie sain tuon joululahjaks ja luen parhaillaan): http://www.youtube.com/watch?v=jCrWDRD6030
1 toukokuun, 2012 klo 10:09 pm
Marko Kitti
Oliivitytölläkin on nyt oma kirjatrailerinsa:
2 toukokuun, 2012 klo 8:25 am
hollolankirjasto
Voisi olla kyllä mukava tehdä traileria joskus yhdessä kirjailijan kanssa. Olisihan se jotain muuta kuin lötää se olennainen juttu kirjasta itse jonka avulla saa muut tarttumaan kirjaan:)
markku-setä
3 toukokuun, 2012 klo 5:22 pm
Terhi
Yläkoulukeikalla eilen:
– Minulla on tapana sanoa, että jos luet Taivaan tuuliin -kirjan, varaa suklaata. Se on aika musta kirja.
Tyytyväisyyttä puhkuen näytin saksankielisen trailerin, joka maalaa kirjan tunnelmaa hyvin.
Videon jälkeen eräs poika huusi takarivistä:
– Enkö voisi saada pelkkää suklaata?