Sano mitä haluat,
minäkin sanon:
tämä on ihana maa.
Kävin taas tänään
– vuosi on aikaa –
kevätmetsääni tervehtimässä,
ja tässä on sinulle tuomisina
metsälän mummon käpylankaa
monta pörröistä kerää
ja tässä on sinulle
kylmäsen koloissa viipyneitä
punaposkipuolukoita.
Sano mitä haluat,
minäkin sanon;
tämä on runon maa.
(Eeva Heilala)
Olimme eilen Marlee Mäkelän kanssa keikalla Uuraisilla. Yövyimme Marjokartanon vanhassa pappilassa, ja pappilan emäntä lausui meille tämän runon aamiaisella. Voiko päivä alkaa paremmin kuin runolla?
Terhi
Grafomania 
8 kommenttia
Comments feed for this article
16 huhtikuun, 2013 klo 9:41 am
Päivi
No ei voi!
Olin viime kuussa kouluvierailulla Ypäjällä, jossa koko koulu vietti kirjallisuusviikkoa. Sen viikon aikana aina ruokailun aluksi joku opettajista luki runon – ja sitä todella kuunneltiin. Runon aikana ei juteltu, syöty, hössötetty. Runo oli ihana alkupala!
16 huhtikuun, 2013 klo 10:00 am
Terhi
Runo toimii aina ja kaikenikäisille!
Ysiluokkalaiset vaikenivat eilen(kin) ja kuuntelivat tarkkaan, kun eräs Marlee loihe lausumahan säkeen ellei toisenkin.
Puhumattakaan tietysti eskareista ja ekoista ja tokista ja opettajista.
Kunpa oppisin (paperista lukemisen sijaan) muistamaan ulkoa muutaman suosikkitekstini. Kesäpuuhaksi?
16 huhtikuun, 2013 klo 10:43 am
Päivi
Ulkoa oppiminen, miten helppoa! Muistanpa eräänkin hurmaavan tamperelaiskirjailijan, joka saapui residenssiini ja lausui oitis katkelman Hamletista. Siitä on hyvä jatkaa. 😉
Mutta ihan totta, haluaisin itsekin muistaa enemmän runoja ulkoa, siteerata säkeitä ja ilahduttaa ihan itseänikin. Aina mukana kulkeva runokirjasto – omassa päässä!
16 huhtikuun, 2013 klo 11:00 am
kirsti k
Kyllä, runoissa on voimaa!
Viime viikolla sain kunnian loihtia runon mm. Tampereen klassillisen koulun ysien ja kasien kanssa, varsinkin pojat lähtivät innolla mukaan runontekoon. Taisinpa muuten olla yli satavuotiaan koulun viimeinen kirjailijavieras, sillä koulu on jo virallisesti yhdistynyt Johanneksen ja Tammerkosken koulujen kanssa, ja ensi syksyyn mennessä loputkin yläkoulun oppilaat siirtyvät Tammerkoski-Klassillisen koulun tiloihin. Tuomiokirkonkadun upeaan, ikiaikaa henkivään rakennukseen tulevat lukiolaiset.
16 huhtikuun, 2013 klo 11:00 am
anuh
❤
16 huhtikuun, 2013 klo 11:11 am
Terhi
Ai niin, en muistanutkaan olevani sujuva Shakespeare-lausuja… 😀
17 huhtikuun, 2013 klo 2:23 pm
karoliina
Aina, aina muistan kuinka kerran teini-ikäisenä junassa jostain pohjoisesta tullessa, konduktööri lausui runon kun tarkisti liput.
Se oli joku naakka tai korppi tai joku, se runon aihe.
Karoliina
18 huhtikuun, 2013 klo 8:17 am
Mila
Karoliina, olisipa hauskaa matkustaa sellaisessa runojunassa. Saisi aina jännittää, mitkä säkeet lipuntarkastusta seuraisivat.
OIkeastaan riittäisi, jos konduktööri lausuisi kuuluvasti runon astuessaan vaunuun. 🙂