Tampereen kirjamessut järjestetään taas parin vuoden tauon jälkeen Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa (tunnetaan paremmin myös nimellä Pirkkahalli). Grafomanian kirjoittajia on paikalla seuraavasti:
Pe 11.4.2014
13.00 Terhi Rannela: Punaisten kyynelten talo, Karisto. Kirja-lava, haastattelijana Taija Tuominen.
La 12.4.2014
11.00 Salla Simukka: Lumikki-trilogia, Tammi. Kirja-lava, haastattelijana Helena Itkonen.
15.00 Vanhan kirjallisuuden päivien 30-vuotisjuhlakiertueen keskustelutilaisuus. Kirjan ja kirjallisuuden puolesta keskustelemassa ovat kustantaja ja Suomen vanhan kirjallisuuden päivien puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää, Suomen kirjainstituutin puheenjohtaja Annamari Arrakoski, antikvariaatti Timo Surojegin sekä Salla Simukka. Tiedon jano -lava.
Su 13.4.2014
11.00 Kirsti Kuronen ja kuvittaja Jari Paananen: Vili Voipio kyhää ja kynäilee, Karisto. Tiedon jano -lava.
11.30 Sirkeät syöpäsiskot. Kirjailijat Ata Hautamäki ja Kirsti Kuronen keskustelevat vakavan sairauden vaikutuksesta luovaan työhön. Pienen Kirjakaupan osasto D 913.
15.45 Kuvakirjapaneeli: Anneli Kanto (kuv. Noora Katto): Paavo Virtanen ja pimeys, Karisto. Annika Eräpuro (kuv. Mika Launis): Myrskykirja, Karisto. Riina Katajavuori (kuv. Liisa Kallio): Herra Paasio, Karisto. Kirja-lava, haastattelijana Anne Karppinen.
Tulkaa kuulemaan ja moikkaamaan!
Salla
LISÄYS:
Terhi puhuu Punaisten kyynelten talosta myös Vaasan kirjamessuilla lauantaina 12.4. klo 12.40 ja klo 14.20.
Marja-Leena Mäkelä haastattelee, paikkana Julia-Lava.
Grafomania 
5 kommenttia
Comments feed for this article
11 huhtikuun, 2014 klo 8:14 am
kirsti k
Huom! Ohjelmaan lisätty Terhin haastattelu Vaasan messuilla lauantaina sekä Ata Hautamäen ja minun esiintyminen Tampereella Pienen Kirjakaupan osastolla sunnuntaina.
Ps. Suunnitelma Paanasen Jarin kanssa: yleisö napataan mukaan väsäämään Vili Voipio kyhää ja kynäilee -kirjan tehtäviä – Jari piirtää, meikä höpisee.
11 huhtikuun, 2014 klo 6:36 pm
Terhi
11.30 Sirkeät syöpäsiskot. Kirjailijat Ata Hautamäki ja Kirsti Kuronen keskustelevat vakavan sairauden vaikutuksesta luovaan työhön. Pienen Kirjakaupan osasto D 913.
Kirsti: tämä on kiinnostava ja tärkeä aihe, josta ei kuule kovin paljon puhuttavan. Hienoa, että keskustelette (harmi, etten ole kuulolla). Olisipa kiinnostavaa lukea siitä blogimerkintäsi. Laita mietintämyssyyn, miltä itsestäsi tuntuu.
13 huhtikuun, 2014 klo 10:16 pm
annelitre
Sielläpä oltiin. Tapasin kirjailijatuttuja sekä lapsuuden leikkikaverini Kaijan erinäisten vuosikymmenten takaa. Ei mennyt hukkaan siis tämä sunnuntai. Messutapahtuma vaikutti minusta onnistuneemmalta kuin pari aiempaa yritystä. Puutarha, kotimaan matkailu, kirjat ja viini sopivat yhteen, perhe-elämäänhän ne kaikki liittyvät, ja väkeäkin näytti liikkuvan runsaasti. Prätkät eivät ihan luonnikkaasti tähän kombinaatioon liittyneet, mutta niitäkin oli.
14 huhtikuun, 2014 klo 2:50 pm
ata hautamäki
Jos kirjamessujen idea olisi ”Pieni on kaunista,” olisi pitänyt satsata siihen kauneuteen ulkonaisin keinoin. Mukavia lukunurkkia, joissa kirjailijat olisivat istuskella viinilasi kourassa ja keskustella henkeviä yleisön salakuunnellessa ympärillä. Nyt kirjaosasto oli kuin todiste pula-ajan henkisestä tasosta.
14 huhtikuun, 2014 klo 3:15 pm
kirsti k
Joo, täytyy myöntää, että luettuani Annelin kommentin, mietin hetken, olimmeko samoilla messuilla. Ankeaa oli, tila oli kylmä ja liian avara, jo muutama väliseinä olisi luonut kodikkuutta.
Aamulla klo 11 väkikään ei vielä ollut herännyt. Itseäni ei haitannut, että väsäilin kirjan tehtäviä yhdessä puolisoni ja Kariston porukan kanssa, mutta sympaattiselle kuvittajalleni Jari Paanaselle olisin suonut pari muutakin katsojaa. Jari mm. taiteili mahtavan eläinkuvan fläppitaululle yleisön kanssa tekemäni runon innoittamana. Kuvassa pitkähäntäinen kiraffi syö limaista haukea, Vili Voipio ratsastaa hevosella, tiikeri murisee (luulin ensin pesukarhuksi, sori Jari) ja gepardi ajaa takaa bubua kiraffin selässä. Kuva löytyy tällä hetkellä keittiön seinältäni. Jari myös paljasti, miten Vilin hahmo syntyi 10 vuotta sitten, ja miten se on kehittynyt rumasta lommoposkipojasta… enpäs kerrokaan, olisitte olleet kuulolla.