Puhutaanko kilpailemisesta näin itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Sota voitetaan, juoksukilpailu voitetaan – mutta voitetaanko kirjallisuuspalkinto?

Olin Terhin teehuoneen vieraana keskustelemassa Suksin-kokoelmastani, jossa hiihdetään sekä kilpaa että omaan tahtiin: ”En ole vieläkään päässyt kunnolla eroon kilpailuvietistä, en voi mennä pururadalle hiihtämään, koska alan heti ottaa kiinni edellä menevää. Suksin mieluiten autiolla järven jäällä arkena keskellä päivää. Ei ketään, kenen kanssa kilpailla. (…) Mitä tulee kirjalliseen kulttuuriimme kilpailuineen: huh. Kisailuhenkiselle se on yhtä he….tiä. En tajunnut lajin luonnetta ennen kuin tunnustus napsahti kohdalle, sen jälkeen olen ollut liian tietoinen mahdollisuudesta tulla palkituksi. Tätä tietoisuutta on hankala työntää pois mielestä, vaikka miten yrittää. Ei se kirjoittamiseeni ja keskittymiseeni vaikuta, mutta tuo epämiellyttäviä tuntemuksia lajiin, jolla ei pitäisi olla mitään tekemistä kilpailemisen kanssa.” Toivon, että kirjan kirjoittamisen myötä kilpailuviettini edes inasen haalistuu.

Aamulehdessä (4.12.) kulttuuritoimittaja Matti Kuusela pohti kommentissaan kirjallisuuspalkintojen, erityisesti Finlandian, valitsemisprosessin epäoikeudenmukaisuutta: ”Kuuden kirjan nostaminen julkisiksi ehdokkaiksi ennen lopullista valintaa on julmaa arpapeliä. Se jättää pimentoon noin 200 kirjaa, eikä varmasti tee hyvää kuuden esille nousevan kirjailijan psyykelle. Kilpailun tuoma jännitys kuuluu joten kuten urheiluun, siihen kasvetaan lapsesta asti, voittamalla ja häviämällä. Kirjailijalle julma pudotuspeli on täysin uusi, kohtuuttoman kova tilanne.”

Kuusela myös ehdottaa ratkaisua: ”Jos toimittaisiinkin näin: esiraati valitsee kuusi kirjaa, mutta niitä ei kerrota etukäteen julkisuuteen, ei edes kirjailijoille. Vasta kun voittaja on julistettu, kerrotaan muut ehdolla olleet. Kyllä niitä myytäisiin jälkijulkisuudessakin. Tällä menetelmällä kaikkia kirjoja arvioitaisiin ja markkinoitaisiin suurin piirtein samalta viivalta. Tai, no, kustantajien vetämiltä viivoilta.”

Mitä mieltä tästä? Minusta nerokas ajatus.

Kirsti