Olen 70-luvun yhteisvastuukasvatuksen hedelmä. Täytin jo ala-astelaisena viikkorahoistani monta pahvista säästöpossua, joiden kylkeä koristi laihan afrikkalaislapsen kuva. Koulussa puhuttiin yleismaailmallisesta oikeudenmukaisuudesta aivan yhtä luontevasti kuin nykyään somesta. Meidät kasvatettiin ajattelemaan aina muita ennen kuin itseämme.

Luin artikkelin, joka avasi silmäni jälleen yhden vääryyden suhteen. Aion perustaa asiasta adressin, sillä niillä voi muuttaa maailmaa ilman että se käy liian rasittavaksi.

Asiahan on niin, että lapsille lukemisesta on tutkitusti hyötyä. Voi vain kysyä, onko siis reilua, että toiset lapset saavat sen hyödyn ja toiset eivät? Eikö lukevien vanhempien pitäisi ajatella niitä vähäosaisia ja olla lukematta ainakaan niin paljon? Tai vielä parempi: kielletään koko homma! Sillä tavalla kaikki saavat tasa-arvoisen lähtökohdan ja maailmasta tulee parempi paikka.

Nimim. Vesimies -69

http://m.dailytelegraph.com.au/news/nsw/reading-to-children-at-bedtime-abc-questions-value-of-time-honoured-practice/story-fni0cx12-1227335151442?sv=f0baf5666b931bd5ab59c0b55abe1bf5

http://www.abc.net.au/radionational/programs/philosopherszone/new-family-values/6437058

Featured image

Kuvassa lapsi, jolle on luettu.

(Johanna. Anteeksi. Ei tämä ole edes hauskaa. En vain voinut vastustaa.)

Mainokset