Alla on kuva Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jäsenlehdestä 9/15. Siinä on esitelty kuukaudenkirjapaketti, johon kuuluu kaksi ruotsalaisen Mari Jungstedtin dekkaria. Silmätkääpä infolaatikkoa hetki ja miettikää, puuttuuko siitä mielestänne jotain.
*
Käännöskirjallisuutta ei olisi ilman suomentajaa. Miksi kääntäjän nimeä ei mainita? En ikinä osta käännöskirjaa katsomatta suomentajaa.
Puolisen vuotta sitten Kirjakerhon kuukaudenkirjojen esittelyistä katosi tieto suomentajasta. Asia jurppi sen verran, että otin lopulta viime viikolla yhteyttä kerholehden päätoimittajaan ja vaadin selitystä. Vastaus kuului: ”tietoja on karsittu taitollisista syistä ja tilanpuutteen vuoksi”. Luvattiin toki ottaa palautteeni huomioon ”kehityshankkeissa”. En tyytynyt selitykseen vaan jatkoin tuttuun tapaani jänkkäämistä: ”Tilanpuute ei ole kestävä syy kun on kysymys yhdestä lyhyestä rivistä. Suomentajan nimen jättäminen pois osoittaa kirjallisuuden ymmärtämättömyyttä.” Päätin sanoa irti 24 vuotta kestäneen jäsenyyteni ja palata asiaan, jos meno muuttuu tolkulliseksi. Siihen kohtaan päätoimittaja muisti kertoa, että ”kuukaudenkirja-esittelyyn kääntäjät on tarkoitus lisätäkin hetimiten”. No hyvä, en peru jäsenyyttä. Odotan. Mutta jos syksyyn mennessä suomentajien nimiä ei ilmesty, niin…
Kääntäjien sivuuttamiseen törmää usein myös kritiikeissä, mitä en koskaan lakkaa ihmettelemästä. Suomentaja muistetaan yleensä vasta siinä vaiheessa, jos on moitittavaa. Suurin osa teoksista on kuitenkin ammattitaidolla ja ajan kanssa suomennettuja, soisi työn tekijälle edes pienen kumarruksen.
Ai niin, Mari Jungstedtin dekkarit Viimeinen näytös ja Joka yksin kulkee on suomentanut Emmi Jäkkö.
Jotta ei menisi pelkäksi ruikutukseksi, liitän loppukevennykseksi kuvan takapihaltamme.
Oravanpojat Tiku ja Taku eivät tajua, että kottaraisenpönttö on tarkoitettu kottaraisille.
*
Kirsti
6 kommenttia
Comments feed for this article
12 kesäkuun, 2015 klo 8:17 am
Vaarna
Pakko myöntää, että en keksinyt kuvasta puuttuvaa tekijää. 😦
Kääntäjiä ei tosiaan tule pahemmin ajateltua lukiessa, ellei työn jälki ole kehnoa. Toisaalta kääntämistä on hankala arvioida, alkuperäistä teosta kun harvemmin tulee luettua siinä rinnalla. Kääntäjät kyllä ansaitsisivat enemmän kiitosta hienosta työstään!
12 kesäkuun, 2015 klo 9:56 am
Johanna Hoo
Kiitos, Kirsti. Tämä asia aiheuttaa minussa lähes päivittästä hampaiden kiristelyä. Verkkohesarista jää myös kääntäjän nimi pois ”teknisistä syistä”, vaikka paperisessa se on. Olen päättänyt lähettää joka kerta palautetta asiasta. Varmaan se joskus korjautuu.
Tekniikkaa olennaisempaa on tietysti asia tämän takana. Mitä valitaan pois, jos tieto ei mahdu? (Yritän pidätellä itseäni, koska tämä on yksi lempiaiheistani. Minähän olen koulutukseltani kääntäjä ja tulkki.)
13 kesäkuun, 2015 klo 10:50 pm
Susanna
Kiitos Kirsti! Tästä aiheesta olisi niin paljon kirjoitettavaa… Nyt en ehdi, ehkä joskus piakkoin.
15 kesäkuun, 2015 klo 8:06 am
Karoliina
Niinpä! Ja kuvittajana huomaan, että kaikissa nettikaupoissa ei voi hakea kirjaa kuvittajan nimellä. Kerran Suomalaisessa kirjakaupassa kysyin Rudolf Koivun kuvittamia kirjoja, mutta ei niitä löytynyt koneelta, koska kyseessä oli vain kuvittaja. Olen lähetellyt huomautusviestejä kirjakauppoihin. Taidanpa tarkistaa ensi kerralla näkyykö ko puodissa kääntäjän nimi ja lisätä sen huomautukseeni, mikäli ei näy.
16 kesäkuun, 2015 klo 10:30 pm
heikkiniska
Asia, asiaa! Kiitos Kirsti! t. Heikki
23 kesäkuun, 2015 klo 12:28 pm
Serentis
Kirjoitin blogissani käännöksistä ja sen huomioimisesta, kun sattumalta tuli puheeksi juuri samaan aikaan, kun mediassa puhuttiin suuren firman tulevan ja polkevan hintoja (entisestään).
Huomasin, että monet lukijat eivät ajattele lainkaan kääntäjän osuutta kirjassa, eivät edes aina silloin, kun kaikki on pielessä. Minulle nimittäin moitittiin yhden kirjailijan kieltä. Minä epäilin, että ehkä syyllinen onkin kääntäjä, muut eivät olleet sitä edes ajatelleet. (Varsinainen mysteeri, kuka pilasi kirjan kielen, kuka on syyllinen?)