Juuri, kun aloin kirjoittaa tätä päivitystä, huomasin Grafomanian tarjoavan arkistojen aarretta: nimettömäksi jäävän nuorisokirjailijan matkaraporttia Varsovasta melko tasan kolme vuotta sitten.
Tänä vuonna reissasimme mainiossa kirjailijaporukassa Dubliniin. Irlannin pääkaupunkia kirjallisempaa kaupunkia on äkkiseltään hankala keksiä.
Tässä kuvassa näkyy irlantilaisista kirjailijoista 12. Näkyy siinä yksi suomalainenkin, jos oikein osaa katsoa. Kuka bongaa ja tunnistaa hänet?
Naiskirjailijoiden osuus irlantilaisen kirjallisuuden kaanonissa (tai siis heidän puutteensa) hämmensi meitä pohjoismaalaisia. Kollega Meresmaa kirjoittikin asiasta ja reissusta jo mainion jutun.
Kirjallinen pääkohde oli monille Trinity Collegen käsittämättömän hieno kirjasto. Siellä näimme myös Kellsin kirjan eli Book of Kellsin. Sitä ei ymmärrettävästi saanut valokuvata mutta kirjastoa sai.
Arvokkaat päät vartioivat kirjaston lukurauhaa:
Kaupunki ja sää olivat meille helliä. Kävelimme jalat muusiksi, tutustuimme paikallisiin kirjailijoihin sekä asiaan kuuluvasti viskin tislaamiseen.
Tauko työssä juuri tässä vaiheessa syksyä tuntui oikealta.
Johanna
4 kommenttia
Comments feed for this article
16 syyskuun, 2015 klo 6:40 pm
kirsti k
Kiitos Johanna Dublinin tunnelmista. Antoisa reissu, jota kelpaa muistella pitkään.
Arvaus tunnistustehtävään: olisiko matkan nokkanainen Lehtisen Tuija ujuttautunut irlantilaiskirjailijoiden ukkokaanoniin?
Ps. Tunnustan, tuo Varsovasta raportoiva ”nimettömäksi jäävä nuorisokirjailija” olin minä. Postasin myös viime syksyn Tukholman-reissusta: https://grafomania.wordpress.com/2014/09/07/halsningar-fran/
17 syyskuun, 2015 klo 8:20 am
Johanna Hoo
Kirstin bongaus osui oikeaan. Tuijahan se siellä. Suuret kiitokset reissun järjestämisestä vielä kerran!
18 syyskuun, 2015 klo 9:49 am
Tuija Lehtinen
Hmm… Dublin on kummitusten kaupunki. Ehkä minä tulen häälymään siellä joskus. Tuija
18 syyskuun, 2015 klo 6:33 pm
milateras
Joo, reissulta mukaan tarttui niin kummitusjuttuja kuin keijutarinoitakin. Dublin on tarinoiden kaupunki, ihan selvästi. Reissun parasta antia oli kuitenkin viettää aikaa kollegoiden kanssa. On etuoikeus saada kuulua Nuorisokirjailijoiden joukkoon!