Kun palasin juuri ennen joulua pohjoisesta sukulointimatkalta, postilaatikossa odotti yllätys. Alhoniittyläiset, joiden luona kävin lokakuussa hienolla kirjailijavierailulla, olivat opettajansa Minna Eskolanjohdolla valmistaneet minulle paketin. Siinä oli 23 uutta, jännittävää ja hauskaa Geoetsivät-tarinaa.

Seikkailut tapahtuivat Nokialla tutuissa maisemissa: Alisella, Putkistossa (tai no tämä tarina saattoi tapahtua kyllä myös putkistossa) ja tietysti Alhoniityn koululla. Kirjoittajat ovat hienosti tavoittaneet kirjojen tunnelman. Geokätköilyn ja seikkailun lomassa tarinoissa syödään pullaa, ihaillaan auringonlaskua, saadaan salaperäisiä tekstareita, röyhtäillään ja tietysti juhlitaan.

Tässä muutama makupala otsikoista: Geoetsivät ja uusi ystävä, Geoetsivät ja geovaras, Geoetsivät merihädässä, Geoetsivät ja ihme ihminen, Geoetsivät ja kummitustalon hallitsija sekä yksi lemppareistani Geoetsivät ja hirvenmetsästys.

Aion tietysti vastata kaikille kirjoittajille henkilökohtaisella kirjeellä.

Muistan kuinka kerroin vierailullani alhoniittyläisille kirjailijan ammattisalaisuuden. Se on kaksi sanaa, entäpä jos. Entäpä jos Nokialla asuisi tyttö, jonka nimi on Raparperi. Entäpä jos Raparperi harrastaisi geokätköilyä. Entäpä jos hänen parhaan ystävänsä nimi olisi Emmi ja niin edelleen. Siten Geoetsivät saivat alkunsa.

Entäpä jos kokonainen koululuokka kirjoittaisi tarinoita minun keksimistäni hahmoista – sitä en ole koskaan uskaltanut edes kuvitella.

Näihin iloisiin tunnelmiin jätän Grafomania-pestini. Minulla oli hauskat puolitoista vuotta, mutta muuttuneet työkuviot tekivät syksyllä selväksi, että nyt täytyy rahoittaa aikaa ja tilaa aivan ikiomalle kirjoittamiselle opettamisen ohessa.

Lopuksi vielä puheenvuoro Liisalle: ”Tytöt menivät Raparperille juhlimaan kätkön löytymistä. He kertoivat Petterille ja Pasi-Anterolle että he löysivät kätkön metsästä. Petteri oli juuri tullut kaveriltaan koska hänen kaverinsa olikin mennyt mummilaan. Pasi-Anterokin oli parantunut. Geoetsivät söivät pullia ja joivat mehua.

Kohti uusia seikkailuja!”

Johanna