Dagens Nyheterissä oli maaliskuussa parikin ajatteluttavaa kirjoitusta. Otan ensin sen, josta pitäisi ehdottomasti ottaa mallia ja tehdä samoin.
Ruotsissa kirjailijat Gunilla Bergström ja Annika Lindgren sekä kuvittaja Maarit Törnqvist ovat ajaneet läpi mainion ideansa. Bergströmin Hyvää yötä Mikko Mallikas ja Astrid Lindgrenin Päivärinne -kirjoja jaetaan turvakodeissa maahanmuuttajalapsille arabiaksi käännettyinä kaikkiaan 30 000 kappaletta.
Maarit Törnqvist oli vierailemassa maahanmuuttajien vastaanottokodissa ja näytti siellä lapsille ruotsalaisia kirjoa. Lapset katselivat, osoittelivat kuvia, mutta vasta kun hän näytti itse kuvittamansa arabiankielisen Päivärinne-kirjan, innostuivat sekä lapset että aikuiset.
Täytyy tosiaan nolona myöntää, että ennen tämän artikkelin lukemista, en ole tullut ajatelleeksi, miten paljon erilaisten kirjoitustapojen tosiaan täytyy vaikuttaa maahanmuuttajaperheiden lukemisharrastukseen. En liioin tiedä, miten monet niistä, joita me luulemme lukutaidottomiksi, tosiasiassa ovat vain hämmentyneet kirjaimistostamme ja lukusuunnasta.
Aina ollessani maassa, missä kirjaimisto on erilainen kuin meillä, ajattelen sitä, miltä tuntuisi olla lukutaidoton. Minusta se on terveellinen kokemus välillä. Silti en ole tullut ajatelleeksi, että varsin monet maahanmuuttajat joutuvat vieraan kielen lisäksi opettelemaan kirjoittamisenkin uudelleen. Miten tärkeää heille olisi ikävissään ja onnettomina edes hetkeksi voida paeta omalla kielellä kirjoitettujen kirjojen maailmaan. Kunpa tämän voisi toteuttaa meilläkin tulossa olevana Kirjaseikkailu-vuonna.
Toinen ajatuksia herättänyt aihe oli Lotta Olssonin kirjoitus, joka oli reippaasti otsikoitu: Ehkä on tullut aika ajaa alas nuorisokirjallisuus. Noin Ruotsissa, mutta täällä meillähän tilanne näyttää aika lailla toiselta. On meilläkin sekä lasten- että nuortenkirjojen myynti vähentynyt, mutta toisaalta niin on vähentynyt myös kirjamyynti kokonaisuudessaan. Eikä milloinkaan ennen suomalaisia nuortenkirjoja ole viety ulkomaille niin kuin nyt. Salla Simukan Lumikit ovat varmasti ylittäneet hurjimmatkin kuvitelmamme, ja on käännöksiä toki tehty monilta muiltakin.
Lukemisen väheneminen on yhteinen huolemme, mutta ainakin minä uskon edelleen lukeviin lapsiin ja nuoriin. Kirjat pitävät puolensa, vaikka tekniikka voi ennen pitkää muuttua paljonkin. En siis ottaisi edes vakavaksi keskusteluaiheeksi nuortenkirjojen alasajoa. Vai oletko eri mieltä?
5 kommenttia
Comments feed for this article
kesäkuu 4, 2016 klo 6:40 am
annelitre
Miten Olsson perusteli nuortenkirjojen alasajon? Ei tarvita enää?
kesäkuu 4, 2016 klo 11:16 am
Raili
Joopa, joo. Kirjoitin pitkän vastauksen ja painoin vauhdissani jotain väärää nappia. Sinne suhahti. Mutta yritänpä uudelleen.
Olsson halusi selvästikin herättää keskustelua aiheesta. Hän totesi nuortenkirjojen myynnin vähentyneen, mutta pohti samalla niiden sisältöä siinä mielessä, että varsinkin fantasiassa myydyimpiä ovat nykyisin nuorille aikuisille suunnatut, joten lukijoissa on ilmeisesti tosiasiassa myös paljon aikuisia. Siis sama tilanne kuin meillä. Pitäisikö ne silloin laskeakin aikuisten kirjoiksi? Toisaalta hän myös sanoi, että kun nuoret lukevat aikuisten kirjoja, tämä ei näy oikein tilastoissa.
Hän kaipasi lopuksi laajaa ja perusteellista tutkimusta, joka selvittäisi miten paljon lapset ja nuoret todella lukevat ja mitä. Hirrrrmuisen kannatettava tutkimus tuollainen olisi meilläkin! Eikä Olsson siis ollut tosissaan ajamassa alas nuortenkirjallisuuttakaan. Siteerasin häntä tahallani ihan pikkuisen provosoivasti, että väite saisi miettimään, ollaanko ennen pitkää tuollaisenkin mahdollisuuden edessä. Eihän?
kesäkuu 4, 2016 klo 6:15 pm
annelitre
Olisikin kiinnostavaa tietää, mitä lapset ja nuoret lukevat. Kirjastoväellä varmaan on peukalotuntuma, mutta tutkimus olisi jännä nähdä.
kesäkuu 5, 2016 klo 3:59 pm
Viherjuuria
Eikö juuri kevättalvesta ollut uutisissa, että lasten- ja nuortenkirjojen myynti kasvoi Suomessa viime vuonna? Olen ainakin ymmärtänyt, että sillä saralla menee verrattain hyvin, vaikka kirjamarkkinat ovat muuten olleet ongelmissa.
kesäkuu 5, 2016 klo 5:48 pm
Raili
Kustannusyhdityksen tilastojen mukaan viime vuonna väheni lasten- ja nuortenkirjojen myynti 11,7 % ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen myynti jo 19,3. Tosin tässä vm on otettava huomioon, että joulumyynti on juuri takana. Se ei siis tavallaan ole niin huolestuttava, miltä näyttää.