Yli viikko ollut aikaa sulatella tätä. Yhä ihmetyksestä mykkä.

Kaikki sanat tuntuvat liian pieniltä levyn äärellä. En edes yritä.

Tai yritän vähän: Sävelten myötä runot ovat heränneet pakahduttavalla tavalla eloon – avartuneet ja nousseet korkealle. Levy on vieras ja tuttu yhtä aikaa. Tunnistan toki runot, mutta toisen tulkitsemana ne ovat oudosti enemmän totta. Raapaisevat syvemmältä. Karkaavat henkilökohtaisesta yhteiseksi sykkeeksi, helpommin jaettaviksi ja ystävällisiksi.

Runobändi Telakalla levynjulkkareissa 28.7.

Hurmaava Runobändi Telakalla levynjulkkareissa 28.7. (Kuva: Jyrki Toivonen)

*

Minä rakastan lauluasi, Tanja Järvinen! (Kuva: Henrietta Soininen)

Minä rakastan lauluasi, Tanja! (Kuva: Henrietta Soininen)

*

"Yhtä hiljaa kuin kotkansiipi rullaa lehtensä auki, saari makaa meressä ja kettu heinikossa, yhtä hiljaa..."

”Yhtä hiljaa kuin kotkansiipi rullaa lehtensä auki, saari makaa meressä ja kettu heinikossa, yhtä hiljaa toivon löytäväni…” (Kuva: Henrietta Soininen)

*

Äiti-poika -toimintaa antoisimmillaan. Kiitos raksas Oskari!

Äiti-poikatoimintaa antoisimmillaan. Kiitos, rakas Oskari! (Kuva: Henrietta Soininen)

*

Oskari valitsi kirjasta sävellettäväksi kuusi runoa sen perusteella , mitkä puhuttelivat häntä eniten, ja pureskeli niitä viisi vuotta. Kyllä kannatti! (Kuva: Jyrki Toivonen)

Oskari valitsi kirjasta sävellettäväksi ne kuusi runoa, jotka puhuttelivat häntä eniten, ja pureskeli niitä viisi vuotta. Kyllä kannatti! (Kuva: Jyrki Toivonen)

*

Me onnelliset (ja tärähtänyt Anneli, sori). (Kuva: Sirja Kunelius)

Me onnelliset (ja tärähtänyt Anneli, sori). (Kuva: Sirja Kunelius)

*

Häikäistyneen kiitollisena,

Kirsti