You are currently browsing the monthly archive for toukokuu 2018.

IBBY Finland myöntää Anni Swan -mitalin joka kolmas vuosi taiteellisesti korkeatasoiselle ja omintakeiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Vuodesta 1961 saakka jaetun tunnustuksen ovat saaneet muun muassa Tove Jansson, Hannu Mäkelä, Leena Krohn, Kaarina Helakisa, Sinikka ja Tiina Nopola, Tuula Kallioniemi, Jukka Itkonen, Raili Mikkanen (grafomaanikko) ja Vilja-Tuulia Huotarinen. Tähän vaikuttavaan joukkoon liittyy nyt Anneli Kanto, jolle ojennettiin tänään järjestyksessä 20. mitali teoksista Perttu Virtanen ja varkaus, Virtasen lapset ja pentu ja Vilma Virtanen virpomassa. Kirjat kuuluvat Viisi villiä Virtasta -kuvakirjasarjaan (Karisto). Sarjan on kuvittanut Noora Katto.

Palkintoraati kiittää kirjoja siitä, että niissä ”käsitellään tunteita poikkeuksellisen avoimella ja rohkealla tavalla. Kirjat purkavat rooliodotuksia sekä näkymättömyyden, reippauden ja liian kiltteyden vaatimusta. Kannon tarinoissa tunteita ei varota tai väistetä, vaan Virtasen lapset kadehtivat, pelkäävät ja tahtovat. Kovaäänisten ja rohkeiden sisarustensa lisäksi myös arat ja tavalliset lapset saavat äänen Virtasen perheessä. Poikien ei tarvitse hävetä kyyneliä tai kauneuden kaipuutaan ja tyttö voi johtaa joukkoja ja toimia asiantuntijana. Lapsille annetaan Virtasen perheessä tilaa olla yksilöitä”.  Ansiokasta on myös se, miten ”kirjoissa ratkaistaan ongelmia yhteistyön ja sisarusten keskinäisen välittämisen kautta”. Kirjojen kieltä raati luonnehtii rikkaaksi ja houkuttelevaksi. ”Teksti on monitasoista, tunteita koskettavaa ja monenlaisia ajatuksia herättävää, ja soveltuu erinomaisesti tunnekasvatukseen.” Viisi villiä Virtasta -kirjasarja osoittaa, että ”myös leikki-ikäisille voi kirjoittaa kirjoja vaikeista aiheista kaunokirjallisten arvojen ja tarinan kiehtovuuden kärsimättä”.

Raatiin kuuluivat Tuija Mäki (pj), Pia Göös, Paula Niemi, Teresia Volotinen, Mikaela Wickström ja Kaislamari Ilmanen.

Onnellinen Anneli Kanto kädessään hopeinen Anni Swan -mitali, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Vieressä yhtä onnellinen kuvittaja Noora Katto ja Virtas-sarjan kymmenes osa Virtaset huvipuistossa (Karisto 2018), joka julkaistiin tänään mitalijuhlan yhteydessä Lastenkirjainstituutissa. Tuplaonnea ja -iloa! (Kuva: Sirja Kunelius)

 

Olen monesti liikuttunut lukiessani ja katsellessani Virtasen mainion sisarusparven edesottamuksia. Lapsuuden kokemukset ja tunteet ovat pulpahtaneen pintaan. Raati on huomannut saman: ”Aikuinen muistaa tarinoita lukiessaan, miltä lapsuus tuntuu ja miten pelottavia ja ahdistavia monet lapsen kohtaamat tilanteet ovat.” Perttu Virtanen ja kauhea kateus -kirjasta löytyy yksi koskettavimmista kohdista:

Voi Perttu pienikultarakas. Juuri tältä TUNTUU, kun sisko-peijakas on saanut sellaisen synttärilahjan, jota on itse hartaasti toivonut, tässä tapauksessa upouuden polkupyörän. Perttu ajaa veljen vanhalla rämällä.

Viisi villiä Virtasta -sarjan aloitti Vilma Virtanen ja uimataito vuonna 2011. Anneli Kanto kertoi palkintotilaisuudessa, että myös hänen tyttärensä kammosi pienenä veteen menemistä, samoin kuin tarinan Vilma. Tyttären mielestä vesi oli liian likaista uimiseen, kalathan ovat kakanneet sinne. Äiti vakuutti, ettei se ole vaarallista, mutta tytär epäili yhä: ”Vedessä voi olla hai.” Äiti: ”Ei  Suomessa ole haita.” Sekään ei riittänyt vettä pelkäävälle tytölle: ”Todista!”

Lapsen pelot ovat aina totta.

Kiitos sykähdyttävistä kirjoista – Annelille tarinoista ja Nooralle kuvista!

Kirsti

 

Advertisement

Arkistot