You are currently browsing the monthly archive for marraskuu 2019.
Vuoden 2019 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai tamperelaiskirjailija Marisha Rasi-Koskinen nuortenromaanillaan Auringon pimeä puoli (WSOY 2019).
Finlandia-palkinnon diktaattorina toimi muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta. Hän päätyi valitsemaan voimakkaimmin mieleen kummittelemaan jääneen kirjan. Uusivirta kertoi lukukokemuksen olleen kuin pitkä ja psykedeelinen uni. ”Kirjailija heittäytyy paikoin hullunrohkeankin kehyskertomuksen heikoille jäille notkeaan ja mutkattomaan kieleen sekä psykologisesti tarkkapiirteisiin henkilöhahmoihinsa luottaen. Lopputuloksena on otteessaan pitävä ja aivoja stimuloiva dystooppinen fantasia, joka kuitenkin jättää viimeiseksi jälkikuvaksi verkkokalvoille toivon kipinän.”
Palkintojuhlassa Marisha Rasi-Koskinen piti oivallisen kiitospuheen, jossa hän myönsi olevansa huolissaan nuorten vähäisestä lukuharrastuksesta, mutta muistutti miten tärkeää on huolipuheen ohella muistaa, että ”emme kirjoita, eikä meidän pidä kirjoittaa vain siksi, että nuoret eivät lue, vaan siksi, että nuoret lukevat. (…) Kirjoitan nuorille jotka lukevat, jotka rakastavat lukemista, jotka eivät voi elää ilman kirjoja”. Rasi-Koskinen kirjoittaa nuorille samalla tavalla kuin aikuisille: taide edellä ja kirjan itsensä vuoksi. ”Rakkaudesta sanoihin, lauseisiin, tarinoihin, kokeileviin rakenteisiin, kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen. Taideteos on olemassa siksi että se on, se on itse syy itseeensä.”
Kuva: WSOY/ Laura Malmivaara
Grafomania onnittelee sydämellisesti Marishaa!
Kirsti
Kirsti Kurosen kirjoittama ja Karoliina Pertamon kuvittama Kerro minulle kaunis sana -kuvakirja (Karisto) on valittu Runeberg Junior -ehdokkaaksi.
Raati luonnehtii teosta näin: ”Kerro minulle kaunis sana on monitahoinen ja monitasoinen kertomus, siitä miten sanat voivat pelastaa. Kirsti Kurosen kirjan lapsi pakenee kodin ikäviä sanoja löytääkseen uusia, kauniimpia. Karoliina Pertamon kuvituksessa kirjaimet leijuvat kuin lumihiutaleet. Nekin innostavat lukijaa keksimään omia sanoja.”
Muut ehdokkaat ovat:
Henrika Andersson & Christel Rönns: Nagu-nalle och kastasdjuren (Förlaget)
Tove Appelgren & Salla Savolainen: Vesta-Linnéa och vännerna (Förlaget)
Tapani Bagge & Carlos da Cruz: Katoava muumio (Karisto)
Lena Frölander-Ulf: Nelson Tigertass / Nelson Tiikeritassu (Förlaget)
Malin Klingenberg & Sanna Mander: Fisens liv / Pierun elämää (S&S)
Hannele Lampela & Ninka Reittu: Prinsessa pikkiriikki ja huutava vääryys (Otava)
Jukka-Pekka Palviainen & Christel Rönns: Allu ja outo Uolevi (WSOY)
Veera Salmi & Matti Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet (Otava)
Annika Sandelin & Karoliina Pertamo: Om jag fötts till groda (Förlaget)
Runberg Junior -palkinto myönnetään lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lukijat. Esiraati valitsi 10 ehdokasta. Voittajan saavat valita porvoolaiset lapset. Runeberg Junior -palkinto on Porvoon kaupungin ja KSF Media / Sanomalehti Östnylandin yhteinen 10 000 euron suuruinen lastenkirjallisuuspalkinto.
Myös Raili Mikkasen tuore Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (Tammi) on myös herättänyt raadeissa ihastusta; se on valittu ehdolle Savonia-kirjallisuuspalkinnolle.
Raati perustelee valintaa näin: ”Mikkanen tarjoaa aivan uudenlaisen, virkistävän näkökulman kansalliskirjailijamme Minna Canthin elämään. Minnan toiseksi vanhin tytär Elli valottaa, minkälaista oli elää koko yhteiskuntaa ravisuttavan kirjailijan lapsena. Canthin lapset saivat kokea äitinsä radikaalien mielipiteiden aiheuttaman tyrmistyksen ja vihapuheet myös itseään kohtaan. Toisaalta taas kodin edistysmielinen ilmapiiri loi elämälle innoittavan kasvualustan.”
Yhteensä kuusi kaunokirjallista teosta on ehdolla Kuopion kaupungin jakaman Savonia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ehdokkaana on toinenkin 175-vuotisjuhlavuottaan viettävää Minna Canthia käsittelevä teos, Tatu Kokon Kävelevien patsaiden kaupunki (Icasos). Ilahduttavasti mukana on Raili Mikkasen teoksen lisäksi toinenkin lasten- ja nuortenkirjallisuuteen lukeutuva teos, Jukka Itkosen Koira nimeltä Mutsi (Lasten Keskus), jonka on kuvittanut Virpi Penna.
Palkinnon saaja julkistetaan 9. joulukuuta.
Muutama päivä sitten Kuvittajat ry aiheellisesti huomautti, että palkintoehdokkuuksia uutisoidessa tulisi ehdottamasti mainita myös kirjan kuvittajan nimi.
Lämpimät onnitteluhalaukset sekä Kirstille että Railille!
Mila
Hep! Tänään on julkistettu lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjojen lista. Samalla kun ehdokaslistat antavat tunnustusta kirjojen tekijöille, ne toimivat vinkkeinä lukijoille ja kirjojen ostajille. Eikun valitsemaan upealta listalta, jolta löytyy luettavaa kaikenikäisille ja moneen makuun.
Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa tapaa kissan, Teos 2019
”Lempeä ja viisas kirja hetkessä olemisesta, ystävyydestä, itsenäisyydestä ja turvasta. (…) Kokonaisuudessaan teos tarjoaa elämyksiä monenikäisille lukijoille.”
*
Maria Laakso: Taltuta klassikko! Kuvitus Johanna Rojola, Tammi 2019
”Riemastuttavan hauska ja asiantunteva opas, joka taatusti karistaa ennakkoluuloisimmankin lukijan ajatukset klassikkojen tylsyydestä. (…) Viihdyttävä teos tarjoaa uusia näkökulmia myös aikuislukijalle.”
*
Kaija Pannula & Netta Lehtola: Kettujuttuja – Kolme hännäkästä tarinaa, WSOY 2019
”Kasvamista, surun käsittelyä ja ystävyyttä lempeästi käsittelevät tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi kertomukseksi, joka tuo esiin elämän haurauden, mutta myös sen rikkauden ja ilon.”
*
Anniina Mikama: Huijarin oppipoika, WSOY 2019
”Mukaansatempaava tarina, jossa eri aikakaudet sekoittuvat kiehtovasti keskenään. (…) Seikkailullisen juonen ohella teemoiksi nousevat muun muassa oman polun etsiminen, teknologian mahdollisuudet ja vaarat sekä ystävyyden voima.”
*
Lena Frölander-Ulf: Nelson Tigertass, Förlaget, Nelson Tiikeritassu, suomentanut Jaana Nikula, Teos 2019
”Viisas ja vaikuttava lastenkirja, jossa on perinteisen seikkailu-ja saturomaanin tuntua. Teos käsittelee koskettavasti nyky-yhteiskunnan epäkohtia, mutta säilyttää silti toiveikkuutensa”
*
Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli, WSOY 2019
”Kunnianhimoinen ja monitasoinen romaani tempaa lukijansa aikamatkalle ja haastaa miettimään, onko lineaarinen aikakäsitys ainoa tapa hahmottaa elämää (…) Teoksessa yhdistyy taitavasti monia eri genrejä: se on aikamatka, kasvutarina, dystopia, jonka takana heijastuu utopia; se on tarina vallasta ja totalitarismista sekä luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta.”
*
Kirjojen luonnehdinnat ovat otteita palkintolautakunnan perusteluista. Lautakuntaan kuuluivat äidinkielenopettaja Hilkka Lamberg (pj.), kuvataiteilija Anssi Kasitonni ja erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta. Palkinnon saajan valitsee muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta.
Lautakunnan puheenjohtaja Hilkka Lamberg puhui painavia ehdokkaiden julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa: ”Kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus voi hyvin. Ainakaan sen tasosta ei voi syyttää nuorten laskevaa lukemisintoa. Mistä sitten johtuu, että hyvät kirjat eivät aina tavoita kohderyhmäänsä? Luulen, että vasta sitten, kun lasten- ja nuortenkirjallisuus nostetaan mediassa tasavertaiseen asemaan muun kirjallisuuden kanssa, sillä on mahdollisuus nousta esille aikuisten keskusteluissa, aikakauslehtien palstoilla, ajankohtaisohjelmissa, blogeissa ja kirjastojen julkistetuissa varauslistoissa.”
Huomenna Tampereella otetaan yksi askel kohti tasavertaisuutta, kun (lasten- ja nuortenkirjallisuuden) Roosalupin vieraiksi saapuvat kirjailijat Magdalena Hai, Jari Mäkipää ja Alexandra Salmela. Tilaisuudessa keskustellaan ilman etuliitteitä kirjailijan työstä, vieraiden tuoreimmista teoksista, kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Lastenkirjat ovat kaikille, aikuistenkirjat vain aikuisille!
Kirsti
Grafomania 
Uusimmat kommentit