You are currently browsing the category archive for the ‘Huomioita’ category.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finladia-palkintoehdokkaat julkistettiin hetki sitten. Tässä komea ja monipuolinen kirjakirjo:

Riikka Ala-Harja: Kahden maan Ebba (Otava)

Kahden maan Ebba

Jukka Behm: Pehmolelutyttö (WSOY)

Kaj Korkea-aho ja Ted Forsström: Zoo! Virala genier/ Zoo! Viraalit nerot (Förlaget/ Otava)

Zoo! Viraalit nerot

Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia (Otava)

Koiramäen Suomen historia

Sanna Mander: Avain hukassa/ Nyckelknipan (S&S/ Schildts & Söderströms)

Avain hukassa

Ninka Reittu: Sinä olet superrakas (Otava)

Sinä olet superrakas

Suomen Kirjasäätiön jakaman palkinnon arvo on 30 000 euroa. Ehdokkaat nimesi esiraati, johon kuuluivat kirjastovirkailija Keth Strömdahl  (pj), graafinen suunnittelija Ilona Ilottu ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.  Palkinnonsaaja selviää 29. marraskuuta, valinnan tekee laulaja Anna Puu.

Grafomania onnittelee lämpimästi kaikkia ehdokkaita! Ja samalla toivottaa siipiä ja näkyvyyttä niille kymmenille mainioille tänä vuonna julkaistuille lasten- ja nuortenkirjoille, jotka eivät tulleet valituksi ehdokaslistalle.

Kirsti

Mainokset

Kolmipäiväiset Turun kirjamessut alkavat perjantaina. Viimeistään nyt grafomaanikotkin astuvat ulos kesästä ja jalkautuvat tapaamaan lukijoita.

Täällä heidät tapaa:

RAILI MIKKANEN

La 7.10. Kallas klo 14.20-14.40

Raili Mikkanen: Hilja – Yksi maailman ensimmäisistä (Robustos). Romaani Hilja Pärssisestä, joka oli ensimmäisen eduskunnan ensimmäisiä naiskansanedustajia. Haastattelija: Jouni Lehtinen.

La 7.10. Suomen Nuorisokirjailijat ry:n osasto A/17  klo 15.45

Tutkivia ääniä 

Liisa Lauerma ja Raili Mikkanen.

*

MILA TERÄS
La 7.10. Auditorio klo 14.30-15.30
Eläimellistä menoa lastenkirjoissa kirjailijan ja kuvittajan yhteistyönä
Kirjailija-kuvittaja Lena Frölander-Ulf ja kuvakirjatyöparit Nelli Hietala & Sari Airola ja Mila Teräs & Karoliina Pertamo kertovat tekstin ja kuvien syntymisestä yhteistyönä. Entä miksi kaikkien tekijöiden uusimmista teoksista löytyy eläimiä? Millaisia asioita maailmastamme voi kertoa eläinten kautta? Juontajana Taija Tuominen.
La 7.10. Lasten alue klo 16.00-16.30
Kettu ja värit
Pieni Kettu päättää ryhtyä taivaanrannan maalariksi. Se tahtoo löytää työtään varten maailman kauneimman värin. Olisiko se ruohonvihreä, lumenvalkoinen vai merensininen? Mila Teräs ja Karoliina Pertamo kertovat kuvakirjasta ja väreistä.
Su 8.10. Suomen Nuorisokirjailijat ry:n osasto A/17 klo 13.00-13.40
Ihmeen tuntu – moniäänisyyskeskustelu
Maria Kuutti, Mila Teräs, Roope Lipasti ja Elina Pitkäkangas. Juontaja: Netta Walldeń.
Su 8.10. Agricola klo 14.20-15.00
Naiset historian rajoissa
Vaietut ja vaiennetut – rajoja ja rakkautta naisille ennen ja nyt. Katja Kallio: Yön kantaja ja Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi (Kustannusosakeyhtiö Otava), Mila Teräs: Jäljet (Karisto Oy). Haastattelija: Anna Kortelainen.
Su 8.10. Tekstiretriitti klo 15.45-16.00
Mila Teräs: Jäljet (Karisto)
*
KIRSTI KURONEN
Pe 6.10. Fiore klo 11.20-12.00
Missä menet, realistinen nuortenkirja?
Kirjailijat Jukka-Pekka Palviainen, Kirsti Kuronen, Kalle Veirto ja Leena Valmu keskustelevat siitä, millä tavoin realistinen nuortenkirja puhuttelee lukijoitaan nykyään. Riittääkö todellisuus tarinan aineksiksi? Millaisin silmin kirjailijat itse katselevat reaalimaailmaa ympärillään? Haastattelijana Taija Tuominen.
Pe 6.10. Turun seudun äidinkielen opettajien osasto klo 12.45-13.00
Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto). Koululaiset haastattelevat.
Pe 6.10. Tekstiretriitti klo 15.30-15.45
Kirsti Kuronen: Pönttö (Karisto)
La 7.10. Suomen Nuorisokirjailijat ry:n osasto A/17 klo 10.25-10.45
Runoääniä
Kirsti Kuronen
*
Tulkaapa nykäisemään hihasta, jos osutte kulmille. Kohtaamisiin!

Oletko aina haaveillut kuvakirjakässärin kirjoittamisesta? Minä olen. Mutta selkeä ja napakka idea piilottelee. Hirmuisen vaikea laji, ehkä juuri siksi niin kiehtova.

Nyt on hyvä tilaisuus kokeilla, miten kuvakirjailijan saappaat sopivat omaan jalkaan: Karisto oy julisti tänään  kirjoituskilpailun, jossa etsitään lapsille tai varhaisnuorille tarkoitetun kuvakirjan tekstiä. Väljänä teemana on rohkeus.

Aikaa on 15. toukokuuta 2017 saakka. Tulokset julkistetaan Hämeenlinnassa 4. elokuuta 2017 Hippalot-lastenfestivaaleilla. Kustannussopimuksen lisäksi palkintona on 5000 euroa, joka voidaan jakaa useamman käsikirjoituksen kesken. Tuomaristoon kuuluvat kriitikko ja tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen, kirjailija Anneli Kanto ja kuvittaja Matti Pikkujämsä.

Raadin jäsenen Anneli Knanon tyylinäyte Noora Katon kuvittamasta kirjasta Vilma Virtanen ja uimataito (Karisto 2011)

Raadin jäsenen Anneli Kannon tyylinäyte Noora Katon kuvittamasta kirjasta Vilma Virtanen ja uimataito (Karisto 2011).

*

Terävää kynää ja mielikuvituksen laukkaa kaikille kilpailuun osallistuville!

 

Kirsti

Hurraa, on palkintojen aika! Nyt vuorossa Suomen Nuorisokirjailijat ry:n perinteikkäät kirjallisuuspalkinnot.

Topelius-palkinto jaetaan viime vuonna julkaistulle korkeatasoiselle nuortenkirjalle, palkinnon saa Siri Kolu romaanistaan Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava 2016).

 

Kesän jälkeen kaikki on toisin kertoo Peetusta, joka on syntynyt väärään kehoon. Se on kertomus herkistä perhesuhteista, rakkaudesta, kasvamisesta, vapauden kaipuusta sekä ihmisen oikeudesta, halusta ja tarpeesta määritellä itsensä ja identiteettinsä. Henkilöiden tunteita kuvataan tarkasti, tyylikkäästi ja hienovaraisesti. Painavasta asiasta huolimatta Siri Kolun teoksessa on keveyttä ja ilmavuutta ja teoksen kieli, rakenne ja tarina hengittävät ja antavat tilaa lukijan omille ajatuksille. Kesän jälkeen kaikki on toisin sopii luettavaksi yhtä lailla nuorille kuin aikuisille: ilmavuus kantaa läpi tarinan ja johdattaa paitsi päähenkilön, myös lukijan kohti maailmaa, jossa kaikilla on oikeus rakastaa ja olla oma itsensä.

*

Ansiokkaalle lastenkirjalle myönnettävän Arvid Lydecken -palkinnon saa Sanna Isto teoksestaan Maan alaiset (WSOY 2016).

Maan alaiset on vaikuttava lastenromaani Metuli-tytöstä, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa erikoiseksi eläimeksi. Mitä tehdä, kun oma elämä
yhtäkkiä ryövätään? Kesäinen Suomenlinna tunneleineen ja linnoituksineen on herkullinen miljöö seikkailulle maanalaisen kansan joukossa. Metuli tutustuu paitsi erwinien maailmaan, myös itseensä ja ihmisiin uudenlaisesta näkökulmasta. Mielikuvitus, vaihtoehtohistoria, arki ja fantasia punoutuvat teoksessa saumattomasti yhteen. Mukaansatempaava, erinomaisella kielellä kirjoitettu teos etenee sujuvasti ja pitää lukijan otteessaan alusta loppuun. Maan alaiset on ajaton kertomus ystävyyden voimasta, uskalluksesta sekä omien vahvuuksien ja rajojen löytämisestä.

*

Palkintoraatiin kuuluivat erikoiskirjastonhoitaja Salla Erho (pj), äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Ida Hartikainen ja lasten- ja nuortenkirjallisuudentutkija Myry Voipio.

Vuonna 2017 sekä Topelius- että Arvid Lydecken -palkinnon arvo on 2017 euroa. Kopiosto tukee palkintoja.

Grafomania hihkuu ilosta ja onnittelee näitä kahta ihanaa S.U.P.E.R.K.I.R.J.A.I.L.I.J.A.a eli Suunnattoman Upeaa & Päheää Erikoisasiantuntijaa & Raudanlujaa Kirjallisen Ilmaisutaidon Rokkistaraa Joiden Armottoman Intohimon Luomisvoima Ihmiskuntaa Jatkuvasti Autuuttaa! (Lainaus Markku Kestiltä edellisestä kommenttiketjusta.)

Kirsti

Hiphei ja hyvää uutta! Nyt on aika juhlia paitsi 100-vuotiasta Suomea myös runoa, kieltä, sanoja. Juhlavuoden kunniaksi runoilija Tuija Välipakka on perustanut SUOMI ON RUNO -blogin ja kutsunut mukaan suuren joukon kollegoja. Sivustolla julkaistaan vuoden jokaisena maanantaina uusi runo, viikon avaukseksi.

Blogi aukesi eilen Välipakan itsensä kirjoittamalla runolla. Vuoden edetessä saamme lukea tuoreita tekstejä lukuisilta runoilijoilta, mukana ovat mm. Sinikka Vuola, Katariina Vuorinen, Johanna Venho, Tapani Kinnunen, Ville Hytönen, Riina Katajavuori, Raisa Jäntti, Jarkko Tontti, Arto Lappi, Vilja-Tuulia Huotarinen, Juha Kulmala, Jyrki Kiiskinen, Harri Nordell, Anni Sumari, Risto Oikarinen, Merja Virolainen, Tero Liukkonen, Tittamari Marttinen, Tomi Kontio, Kristiina Wallin, Anja Erämaja, Kristiina Lähde, Juha Siro, Sirpa Kyyrönen, Harry Salmenniemi, Miia Toivio, Saila Susiluoto, Helena Sinervo ja allekirjoittanut. Vuoden kuluessa joukko vielä täydentyy.

img_4302

Ajatelkaapa, maanantaina 25. joulukuuta 2017 blogista löytyy 52 ennen julkaisematonta runoa, mikä ainutkertainen helmi!

Kirsti

Nyt jos koskaan, parhaat vinkit pukinkonttiin, pätevin perusteluin.

TOPELIUS-EHDOKKAAT

toppe

K.K. Alongi: Kevätuhrit (Otava)

K.K. Alongin apokalyptisen dystopiasarjan avausosa on hyytävä kuvaus kuolemanaallosta ja nuorista, jotka ovat jääneet henkiin. Pelottava tulevaisuudenkuva rakentuu pala palalta kuvaten Suomea ja maailmaa tuntemattoman kuolonkatastrofin jälkeen. Miten selvitä hengissä, kun normaalit lait eivät enää päde? Vahva juonenkuljetus ja ristiriitaiset henkilöhahmot muodostavat koukuttavan kokonaisuuden, joka ei päästä lukijaa helpolla.

toppe2

Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta (Karisto)

Magdalena Hain mainio kauhunovellikokoelma yhdistelee sujuvasti karmaisevia tapahtumia, huumoria ja suomalaista kansanperinnettä. Kauhukuvastoista tutut hahmot ja asetelmat toistuvat ja muuntuvat tyylikkäästi sekä kylmäävän kauheissa että kauhuelementeillä leikkivissä novelleissa. Teos käsittelee oivaltavasti kauhun keinoin myös ongelma-aiheita, kuten koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Suomalaiseen nuortenkauhuun Haiseva käsi on tarpeellinen ja kaivattu, napakka kokoelma.

toppe3

Nelli Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko (Karisto)

Nelli Hietalan hilpeän kesäinen romaani kertoo Miian viikosta kesämökillä sekä yllättävästä miespuolisesta tuttavuudesta. Teos on raikas, iloinen ja uskottava; erinomainen realistinen nykytyttökirja. Päähenkilö on valloittava ja hänen romantiikka- ja seksuaalisuus-pohdintaansa on helppo samaistua. Hyvällä kielellä kirjoitettu, sujuvasti ja mukaansatempaavasti etenevä teos purkaa myös tyttöihin ja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja.

toppe4

Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava)

Kesän jälkeen kaikki on toisin kertoo Peetusta, joka on syntynyt väärään kehoon. Se on kertomus herkistä perhesuhteista, kasvamisesta, vapaudenkaipuusta sekä ihmisen tarpeesta, halusta ja oikeudesta määritellä identiteettinsä ja itsensä. Henkilöiden tunteita kuvataan tarkasti ja hienovaraisesti. Painavasta asiasta huolimatta Siri Kolun teoksessa on keveyttä ja ilmavuutta: teoksen kieli, rakenne ja tarina hengittävät ja antavat tilaa lukijan omille ajatuksille.

toppe5

Maria Turtschaninoff: Naondel (Tammi)

Seitsemän naista, seitsemän kohtaloa – kaikkia yhdistää häikäilemätön ja raaka visiirinpoika Iskan. Naondel on Punaisen luostarin kronikoiden (Krönikor från Röda klostret) toinen osa, joka toimii myös itsenäisenä kertomuksena. Väkevästi ja omaleimaisesti kirjoittava Maria Turtschaninoff on luonut maailman täynnä voimaa ja tunnetta. Surumielisen ja armottoman teoksen teemoina nousevat esiin valta, vapaus ja tasa-arvo.

*

ARVID LYDECKEN -EHDOKKAAT

lydde1

Henrika Andersson, kuvitus Christel Rönns: Nagu-Nalle på djupa vatten (Schildts & Söderströms)

Kun Nagu-Nalle huomaa tulleensa lasten hylkäämäksi ja perheen lemmikkikissan kasvaneen vaarallisen suureksi, hän päättää karata. Jännittävä meriseikkailu kohti Nauvoa tempaa lukijan mukaansa ja hyrisyttää. Anderssonin monitasoinen ja hyvällä kielellä kirjoitettu lastenromaani kuvaa lämpimästi ystävyyttä ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Filosofinen ja kekseliäs Nagu-Nalle on ihastuttava persoonallisuus lastenkirjallisuuden sympaattisten nallehahmojen joukossa.

lydde2

Hannele Lampela, kuvitus Ninka Reittu: Prinsessa Pikkiriikki (Otava)

Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikki on hurmaava lastenkirja. Päähenkilö on riemastuttava, anarkistinen prinsessa – todellinen lasten toimijuuden ja tekemisen puolestapuhuja, joka osaa jättää aikuisten määräykset omaan arvoonsa. Lapsen näkökulma kantaa vahvasti teoksen alusta loppuun, ja Prinsessa Pikkiriikin kolmessa tarinassa riittää sekä vauhtia että seesteisiä hetkiä. Lampelan hersyvä ja leikittelevä kieli houkuttelee lukemaan kirjaa ääneen.

lydde3

Sanna Isto, kuvitus Sami Saramäki: Maan alaiset (WSOY)

Maan alaiset on upea lastenromaani Metuli-tytöstä, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa erikoiseksi eläimeksi. Mitä tehdä, kun oma elämä viedään? Kesäinen Suomenlinna tunneleineen ja linnoituksineen on herkullinen miljöö seikkailulle. Paikallishistoria, mielikuvitus, arki ja fantasia kietoutuvat Sanna Iston teoksessa saumattomasti yhteen. Mukaansatempaava, erinomaisella kielellä kirjoitettu teos on kertomus ystävyyden voimasta sekä omien vahvuuksien ja rajojen löytämisestä.

lydde4

Juha-Pekka Koskinen: Benjamin Hawk – merirosvon oppipoika (Karisto)

Eletään vuotta 1692. 14-vuotias Benjamin karkaa isänsä ja isoisänsä tavoin merille. Alkaa vetävä seikkailu, joka tempaisee lukijan aarteenetsinnän saloihin. Taitavasti luodusta miljöökuvauksesta ei puutu merirosvouskottavuutta, saati tunnelmaa. Koskisen kieli on värikästä ja kuvailevaa, henkilöhahmot hauskoja ja juoni pitää otteessaan. Teos on aito merirosvoseikkailu jännityksen ja aarrekätköjen ystäville.

lydde5

Silja Sillanpää, kuvitus Kati Vuorento: Tenho ja Ryske – satuja soitosta (Schildts & Söderströms)

Lämminhenkinen tarinakokoelma pojasta, joka toivoo seitsenvuotislahjaksi omaa soitinta ja saakin sellaisen. Mutta sillä ei voi soittaa, ainoastaan kuunnella. Onneksi ikkunan taakse ilmestyy hirvi, joka avaa pojalle musiikin salat. Sillanpää punoo tarinaa taitavasti ja kätkee kielellisten leikkien sisään runsaasti tietoa suomalaisista soittimista ja musiikin merkityksestä. Teos on vahva kuvaus ystävyydestä, ja Ryske-hirvi yksi vuoden hurmaavimmista lastenkirjallisuuden hahmoista.

*

Topelius-palkinto myönnetään ansiokkaalle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnot jakaa vuosittain Suomen Nuorisokirjailijat ry. Vuonna 2017 palkintojen summa on 2017 euroa, ja ne myönnetään vuoden 2016 aikana ilmestyneille kirjoille. Palkintojen saajat julkistetaan 13. tammikuuta 2017. Kopiosto tukee molempia palkintoja.

Grafomania onnittelee kaikkia hienoja kirjoja ja niiden tekijöitä!

Lena Frölander-UlfSanna Isto ja Sami Saramäki, Katri Kirkkopelto, Siri Kolu, Juuli Niemi ja Seita Vuorela.

 

Tässä mainiot teokset ja raadin perustelut:

”Kiehtova kuvakirja lapsesta, joka lähtee mukaan mökille, vaikka meri, tuuli, metsä ja metsäpissalle meno pelottavat. Maaginen metsä ja sen oudot otukset ja kutkuttavat yksityiskohdat kuvataan lapsen silmin. Pienelle kulkijalle oman pelon voittaminen ja omien rajojen tunnistaminen on lopulta voimaannuttava kokemus. Kirjan taidokas, tummasävyinen kuvitus on toteutettu raapetekniikalla ja akvarelleilla ja se tavoittaa niin lapsen kuin aikuisen huumorillaan ja viisaudellaan.”

*

”Sanna Isto on luonut Suomenlinnan maanalaisiin käytäviin maailman, joka voi aluksi kuulostaa kummalliselta mutta johon lukiessaan uskoo täysin. Sami Saramäen kuvitus tukee tekstiä tunkeilematta ja jättää tilaa mielikuville. Seikkailu vie tärkeiden kysymysten äärelle: Keitä olemme, millaisia haluamme olla? Miten valintamme vaikuttavat muihin? Muodonmuutoksesta alkava fantasiaseikkailu kasvaa kertomukseksi rohkeuden ja itseluottamuksen löytymisestä. Tämän tarinan luettuaan näkee Suomenlinnan uusin silmin.”

*

”Valloittava ja viisas kuvakirja pienestä Pikistä, joka haluaa mukaan metsän majaleikkiin, mutta tulee torjutuksi ja kiusatuksi ryhmässä. Kirja kertoo universaalilla tavalla ryhmädynamiikasta ja tunteiden tunnistamisen, hyväksytyksi tulemisen ja ystävyyden voimasta. Kirjan kerronta ja kaunis kuvitus muodostavat saumattoman taideteoksen ja jokainen aukeama rikkaan tutkimisen maailman.”

*

”Sanojen painoilla on aivan erityinen voima Siri Kolun pienoisromaanissa. Kielellisesti ja rakenteellisesti loppuun asti hiottu kertomus nuoresta suurten elämänvalintojen edessä on samalla kertaa ilmava ja koskettava kuvaus kasvamisesta aikuisuuteen ja omaksi itsekseen. Kirjailijan hienovarainen, herkkä ote vaikeaan aiheeseen on lempeä ja lukijan oivallusta kunnioittava. Romaanin kauttaaltaan vahva kerronta kantaa ja vie korkeuksiin.”

*

”Juuli Niemen kunnianhimoinen romaani saa aikuisenkin muistamaan, miltä tuntui olla nuori. Miten pakahduttavaa on ensirakkaus. Miten hankalaa on löytää yhteys toiseen, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Miten vaikea on joskus tajuta omia tekojaan. Niemen runollinen kieli vie sisälle nuorten mielenliikkeisiin, keskelle aikuistumisen rytinää. Samaan aikaan läsnä ovat koulun pihan ikiaikaiset lainalaisuudet ahtaine rooleineen, lapsuusperhe, josta on kivuliaasti kasvettava irti, sekä sisimmästä kumpuava ikioma elämä, omat haaveet.”

*

”Nykyhetki, historia, tarinat ja sadut risteävät Seita Vuorelan nuortenromaanissa vastustamattomalla tavalla. Kirjailijan kuvaus maahanmuuttajanuorten kokemusmaailmasta on toteutettu uskottavasti ja tyylillisesti varmalla otteella. Arkirealismi ja satuaines yhdistyvät romaanissa luontevasti toisiinsa ja luovat tarinaan taianomaista, symbolistista ja monikerroksista syvyyttä. Kyseessä on kaunis romaani vieraudesta, ystävyydestä ja toivosta – sekä rakkauden voimasta sulattaa kovinkin jää sydämestä.” (Seita Vuorela kuoli huhtikuussa 2015. Lumi-romaanin on viimeistellyt Seitan ystävä, kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen.)

*

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto (ent. Finlandia Junior) jaetaan 24. marraskuuta. Valinnan tekee laulaja Vuokko Hovatta. Palkinto on perustettu vuonna, ja sen jakaa Suomen Kirjasäätiö. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Grafomania onnittelee lämpimästi ehdokkaita!

 

Uutisoi

Kirsti

 

Lapset pyytävät: Aikuiset lukekaa meille ääneen (Aamulehti 30.6.2016)

Toimittaja Matti Kuusela kävi jututtamassa 10-vuotiaita poikia ja tyttöjä: ”Kirkkaimmin äänen lukemisen autuuden ilmaisee Alli Järvinen. – Äiti lukee mulle ääneen Pate-kirjoja. Se tuntuu hyvältä, voin vain olla siinä, kuunnella äidin ääntä ja rauhoittua. Saan paremmin kiinni ideasta ja voin eläytyä tarinaan, kun ei tarvitse itse lukea sitä vaan kuunnella, miettii Alli niin viisaasti että melkein hirvittää.”

Ei lisättävää.

Kirsti

 

 

Tiistai 14.6.2016 on piirtynyt maailmanhistoriaan päivänä, jolloin julkaistiin ensimmäistä kertaa suomalaista nykyrunoutta albaniaksi. Antologia on nimeltään Gjuha më e vështirë në botë (Botimet Toena) eli Maailman vaikein kieli.

Runot on kääntänyt albanialaissyntyinen, Suomessa asuva runoilija Silvana Berki. Teoksen laajan esipuheen on muotoillut kirjailija ja kustantaja Erkki Kiviniemi. Alkusanoissaan hän sekä valottaa suomalaisen modernin runouden syntyä että luo katsauksen nykyhetkeen: ”Tähän antologiaan valitut runot edustavat nykyrunouden koko kenttää. Sisällöllisesti ne edustavat koko skaalaa realistisesta absurdiin. Tärkein nykyrunouden elementti on entisestään laajentunut, monipuolistunut ja vapautunut metaforan käyttö.”

Antologiassa on mukana 21 runoilijaa: Juhani Ahvenjärvi, Kari Aronpuro, Anja Erämaja, Pauliina Haasjoki, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, J.K. Ihalainen, Jyrki Kiiskinen, Juha Kulmala, Kirsti Kuronen, Arto Lappi, Liisa Laukkarinen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Henriikka Tavi, Panu Tuomi, Kristiina Wallin, Caj Westerberg, Sinikka Vuola, Katariina Vuorinen ja Tuija Välipakka.

Ettekä ikinä arvaa! Meikätytölle tarjoutui ainutkertainen mahdollisuus osallistua antologian julkkareihin Tiranassa, yhdessä kääntäjä Silvana Berkin ja kanssarunoilija J.K. Ihalaisen kanssa.  Matkasta tuli ikimuistoinen. En malta olla jakamatta iloa.

Ylpeydestä ja onnesta pakahtuva trio: Kuronen, Berki, Ihalainen. Toena-kustantamo järjesti alrvokkaan julkistustilaisuuedn Hirstoriallisen museon kirjastossa.

Ylpeydestä ja onnesta pakahtuva trio: Kuronen-Berki-Ihalainen. Toena-kustantamo järjesti arvokkaan julkistustilaisuuden Albanian kansallismuseon kirjastossa. (Kuva: Aurora Kenga)

*

Nimmareitakin sai jakaa. (Kuva: Aurora Kenga)

Nimmareitakin sai jakaa. (Kuva: Aurora Kenga)

*

Mediamyllytys oli hurjaa, normaalijärjen ulottumattomissa. Kokojulkkaripäivän juoksimme tv-studiosta toiseen. Kuvassa

Mediamyllytys oli hurjaa, vähäisen runoilijan järjen ulottumattomissa. Koko julkkaripäivän juoksimme haastattelusta toiseen. Tässä ORA Newsin studiossa. Keskustelua vetää kirjailija-journalisti Diana Culi. (Kuva: Petrina Ago)

*

Tirnan keskusaukiolla ratsastaa

Tiranan keskusaukiolla ratsastaa albanialaisten kansallissankari Skenderbeu.

*

Ihmeellistä miten paljon kiinostusta riitti runouteen vaikka kok Tirana oli sekaisin jalkapallosta.

Ihmeellistä miten runous jaksoi kiinnostaa vaikka koko Tirana oli sekaisin jalkapallosta. Albania pelaa ensimmäistä kertaa EM-kisoissa. Keskelle katuja ylipiston eteen on rakennettu valtava fanialue, portin takaa löytyy mm. jättikokoinen screen, huvipuistolaitteita ja lapsille pelikenttiä. Jalkapallotaivas.

*

Islanti tasoittaa Portugalia vastaan.

Islanti tasoittaa Portugalia vastaan 1-1! Vähän harmitti, että  piinaavan jännä Ranska-Albania meni sivu suun Euroopan yllä lennellessä. Voin vain kuvitella huudon ja hihkun määrän Tiranan Fan Zonella.

 

*

Lyhyen matkan aikana ehdimme nähdä myös vuoristoa. Kiitos Silvanan veljen, joka kuskasi. Ajelimme vajaan tunnin päähän Tiranasta, Krujan kauniiseen linnoituskylään.

Lyhyen matkan aikana ehdimme nähdä myös vuoristoa. Paluupäivän aamuna ajelimme Silvanan veljen turvallisessa kyydissä noin 30 kilometrin päässä Tiranasta sijaitsevaan Krujan kauniiseen linnoituskaupunkiin, josta näkyi kauas.

*

Krujan kaupungisa

Krujan linnan raunioiden kainalossa kuulee vain tuulen. Jos sitäkään.

*

Kiitos Albania. Kiitos Tirana. Kiitos Silvana. Kiitos Jysky. Kiitos Aurora. Kiitos Toena. Kiitos Petrina. Kiitos

Kiitos Albania. Kiitos Tirana. Kiitos Toena. Kiitos Silvana. Kiitos Jysky. Kiitos Erkki. Kiitos Aurora. Kiitos Petrina. Kiitos Albanian jalkapallojoukkue. Kiitos runous. Kiitos elämä. (Suomi on paitsi maailman vaikein myös maailman monipuolisin kieli.)

*

Nyt toivokaamme, että mahdollisimman pian saamme lukea albanialaista nykylyriikkaa suomeksi. Kuulin pikkuisten lintujen kuiskivan, että sen sortin herkkua saattaa olla luvassa…

 

Kirsti

 

Ps. Tässä vielä yksi kuva, jonka sain juuri. Median kiinnostus oli hämmentävää. Huomio tuskin selittyy pelkästään Toena-kustantamon hyvillä mediasuhteilla, kulttuurin täytyy erota suomalaisesta aika lailla. Miettikää tilannetta, jossa tänne tulisi pari albanialaisrunoilijaa vierailulle. Moniko media innostuisi?

Aamuteeveen suorassa lähetyksessä

Top Channel -kanavan suora Wake up -lähetys juuri alkamassa. Sikäläinen aamu-tv, miljoona katsojaa. (Kuva: Aurora Kenga)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Totta, totta, totta! Ihanan Salla Simukan maailmanvaloittaneesta Lumikki Andersson -romaanitrilogiasta tehdään elokuva. Tuottaja Gudrun Giddings on löytänyt Simukan kirjat, seuraavaksi ovat haussa ohjaaja, käsikirjoittaja – ja tietenkin näyttelijät. Aamulehden haastattelussa (16.5.2016) Salla toivoo, että ”löydettäisiin uusia kasvoja ja Lumikin roolista tulisi jollekin läpimurto”.  Kuten romaanitrilogiasta tuli Sallalle, joka oli jo ennen suurta läpilyöntiä pitkän linjan kirjailija, kunnianhimoinen ja ennakkoluuloton puurtaja, lahjakas uusien äänien etsijä ja löytäjä.

 

 

Vitsi, nyt en osaa kuin hihkua ilosta, tämä on jotain niin upeaa ja normaalijärjen ulottumattomissa! Onnea ja rutistuksia ja suukkoja ja halauksia ja siipiä ja hehkua ja kaikkea mahdollista sinulle Salla!

Kirsti

Uusimmat kommentit

Samuli artikkeliin Kevät lännessä vai idässä…
milateras artikkeliin Lunan kanssa Instassa
milateras artikkeliin Finlandia-ehdokkaat 2017
milateras artikkeliin Marraskuu, pitkä sunnuntai
kirsti k artikkeliin Marraskuu, pitkä sunnuntai

Arkistot