Saapui paketti. Sydän jyski. Hiki puski.
Hahmottelin Kuningasjäärän ekan version vuonna 2006 Sinikka Nopolan hämäläistrilogian innoittamana. Dialogiin kirjoitetut tarinat viehättivät, luettiin niitä ääneen kotona ja naurettiin. Osaisinko minäkin kirjoittaa kertomuksen, joka etenee pelkkänä vuoropuheluna? Ryhdyin toimeen ja muutamassa viikossa syntyi eka versio niinkin vetävällä työnimellä kuin Meillä, naapurissa, rakentajilla. Jossain vaiheessa se muuttui muotoon Näillä, noilla, niillä. Kuten otsikonhaku jo vihjaa, tarina kertoo naapuruston kolmesta perhekunnasta. Kuningasjäärä on alueen alkuasukas ja tietää parhaiten, miten rakennetaan, ajetaan autoa, pelataan pesäpalloa ja ollaan ihmisiksi.

Näissä 12 vuoden takaisissa muistiinpanoissa henkiöiden nimet ovat jo löytyneet, vain Martti-kuningasjäärän vaimo on vaihtunut Annasta Helmiksi.
Raakile jäi sitten muhimaan, tuli muuta. Palasin tekstiin noin kerran vuodessa, mutta se ei saanut tulta alleen edes sen varran, että olisin tarjonnut sitä kustantajalle. Kunnes 2015 Robustos järjesti pienoisromaanin kirjoituskilpailun, jonka teemana oli valta. Jospa, jospa! Kävin kässärin kimppuun, viilasin ja lähetin kisaan. Tuloksena kunniamaininta ja lupaus julkaisusta.
Tässä nyt ollaan dialogiromaani hyppysissä, ja yhä lähi-ihmiseni ihmettelee, miksi puhun romaanista enkä näytelmästä. Koska en ole näytelmäkirjailija, en tunne lajia tarpeeksi. Toki teksti voi taipua näytelmäksi. Saa yrittää.
Mutta nyt keskityn halailemaan ja hipelöimään Kuningasjäärää. Uusi lapsi on aina yhtä rakas ja värisyttävä.
– Muistaksää Helmi, kumme mentiin kihloihin, se oli kuuskytäkaks. Omenapuut kukki.
– Kesäkuun viires.
– Sulla oli ruusuja koltussa.
– Miten sää senkin muistat.
– Ja tukassa kiharoita. Mää meen ny maate.
– Tää mustikkasoppa…
– Mää syän sen aamulla.
– Hyvää yätä sitte. Mää katton viä uutiset.
– Hyvää yätä.
– Uni myätä.
(s. 40)
Kirsti
9 kommenttia
Comments feed for this article
7 lokakuun, 2018 klo 8:45 pm
minnaeveliina
Voi, onnea onnea ja iloa tuhatmäärä! Haluan omakseni myös Kuningasjäärän!
(Oho, syntyi runo vahingossa)
8 lokakuun, 2018 klo 2:27 pm
anuh
Oiii, onnea Kuningasjäärälle! Kuulostaa hauskalta 😀
10 lokakuun, 2018 klo 8:27 am
kirsti k
Minna ja Anu, kiitos paljon kanssailosta ja runoilusta! Onnentoivotuksenne tuntuvat tärkeiltä ja vahvistavilta, sitä on aina uuden syntymäpäivänä niin yksin, kauhuissaan ja alasti.
Anun Sydänhengitykselle myös onnea ja kantavuutta!
10 lokakuun, 2018 klo 8:53 am
milateras
Lämpimät onnittelut myös minulta! 🙂
10 lokakuun, 2018 klo 11:10 am
kirsti k
Kiitos Mila ❤
10 lokakuun, 2018 klo 6:02 pm
Raili
Ihana nimi kirjallasi, enkä hetkeäkään epäile, etteikö sisältökin olisi. Onnea, Kirsti, oot niin mainio.
11 lokakuun, 2018 klo 1:29 pm
Nimetön
Minäkin ihailen jo nimeä! Kuulostaa mainiolta kirjalta ja ihan johdonmukaisesti olet edennyt säeromaaneista dialogiromaaniin. Kiva muoto, tykkään kovasti.
11 lokakuun, 2018 klo 1:29 pm
Nimetön
Anneli siis tuo nimetön.
11 lokakuun, 2018 klo 3:42 pm
kirsti k
Kiitos Railille ja Annelille kannustavista ja kannattelevista sanoista!